Kun lastenkoti siirtyi Haukijärvelle, kuuluivat sen henkilökuntaan johtajatar, apulaisjohtajatar, keittäjä ja palvelija. Viimeksi mainittu ilmeisesti teki myös navettatöitä. Maatilan hoitoon palkattiin tilanhoitaja. Siivooja mainitaan johtokunnan pöytäkirjoissa sodan jälkeen. Vuoden 1950 jälkeen apualaisjohtajatarta ei enää valittu, vaan laitokseen palkattiin kaksi lastenhoitajaa.  Työaikalainsäädännön muutokset näkyivät talossa niin, että keittäjiä tarvittiin myöhemmin kaksi.  Maatilan töissä oli tilanhoitajan ja karjakon lisäksi ajoittain työmiehiä. Välillä heitä sanottiin muonamiehiksi, koska he saivat osan palkastaan elintarvikkeina. Muonamiesperheitä asui ainakin Kivimäessä.

Myös isommat lapset osallistuivat talon töihin. He tekivät maatilan töitä kesäisin, mutta tyttöjä käytettiin apuna myös kotitöissä, erityisesti silloin, kun henkilökunnassa oli vajausta. Lomasijaisina oli välillä isompia tyttöjä. Osa tytöistä näyttää myös kouluttautuneen lastenhoitajiksi. Joku pojista on työskennellyt lastenkodin maatalouspuolella senkin jälkeen, kun ei enää ole ollut laitoksen kirjoissa.

Lastenkodin toimintaa johti johtajatar, jonka lautakunta valitsi. Johtokunnan edustajat olivat valintaa tehtäessä lautakunnan kokouksessa paikalla. Johtajatar vastasi kodin antamasta kasvatuksesta, tilinpidosta, hankinnoista yhdessä johtokunnan jäsenten kanssa ja monenlaisista käytännön asioista.  Kun laitos siirtyi Haukijärvelle, oli johtajattareksi juuri tullut Elli Katainen, joka toimi tehtävässä vuoteen 1931. Uudeksi johtajattareksi valittiin Anna Suoma Eronen, joka oli johtajattarena vain vähän aikaa. Seuraava johtajatar, Toini Aho (s. 1907), valittiin loppuvuodesta 1931. Hän lähti pois 1934. Pitkäaikaisen kodin hengettären laitos sai, kun Elsa Ojanen (s. 1903) valittiin ensin apulaisjohtajattareksi 1931 ja Ahon jälkeen johtajattareksi. Hän toimi tehtävässä eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1962 asti. Seuraava ja samalla viimeinen johtaja (nimitys muuttui 60-luvulla) oli Pirkko Aasla.

Lastenkodilla oli myös apulaisjohtajatar. Johtokunta valitsi hänet, mutta kaikki valitut eivät ottaneet tehtävää vastaan. Ainakin seuraavat henkilöt ovat toimineet apulaisjohtajattarina: Elli Ala-Marttila, Elsa Ojanen, Hilja Ester Siren, Aino Salonoja, Anna Siren, Esteri Hongisto, Marjatta Pyysilta ja Eila Fränti.

Lastenhoitajina ovat toimineet ainakin Eeva Nieminen, Anita Nieminen, Toini Nurmisto, Aune Kulmala, Raili Saarinen, Ritva Karikko, Aila Jokilehto, Liisa Kulmala (s. 1930), Hertta Laakkonen (s. 1913 Jämsässä), Soilikki Suvanto, Orvokki Ukkola, Maija Kivelä ja Helinä Brotkin (myöh. Heinäkoski).

Keittäjistä on heikommin tietoa pöytäkirjoissa. Seuraavat nimet on mainittu: Hilma Palomaa, Eloniemi, Aino Kujansuu, Saara Majanen, Maila Vehkaoja (myöh. Jalonen), Ritva Holmala, Bertta Matikainen, Eeva-Liisa Siren ja Marjatta Ahoniemi (myöh. Koivuniemi). Myös tiedot siivoojista ovat puutteelliset, mutta ainakin E. Välimäki, Irja Keskinen, Eila Rintala, Lea Keskinen, Elsa Toiviainen ja Tuula Perttu ovat olleet tässä tehtävässä johtokunnan pöytäkirjojen mukaan. Alkuvuosien palvelijoista on nimeltä mainittu Aleksandra Rajala ja Lyydia Virtanen.

Muutamat kyläläiset näyttävät työskennelleen lomittajina lastenkodilla eri tehtävissä. Ainakin Irma Vanhatalo, Elsa Toiviainen, Bertta Matikainen, Tuula Perttu, Bertta Puolamäki ja Raili Kopperoinen mainitaan pöytäkirjoissa.

Lastenkodille haettiin lehti-ilmoituksella tilanhoitajaa vuonna 1929. Melko pian sellainen lieneekin valittu, koska hänet mainitaan vuodelle 1931 laaditussa talousarviossa. 30-luvun alussa tilanhoitajana oli Mauri Alenius (myöh. Aasla, s. 1901, k. 1973 Tampereella). Myös vaimo Hilja (s. 1908, k. 1991 Tampereella) ja tytär Pirkko (s. 1936, k. 2013 Tampereella) asuivat lastenkodissa. Vuodesta 1937 toiminnan päättymiseen saakka tilanhoitajana toimi maatalousteknikko Reino Vanhatalo.

Muiden maatalouspuolen työntekijöiden nimiä on mainittu lähteissä vain niukasti. Eero Katajisto ja Arvo Järvinen (s. 1904) ovat olleet työmiehinä lastenkodissa 30-luvun puolivälissä. Arvo Järvisen puoliso oli Hulda (s. 1890). Heillä oli yksi poika. Myös Oskari Jalonen ja Arvo Puolamäki ovat työskennelleet lastenkodissa. 30-luvun lopun henkikirjoissa näkyy työmies Kalle Mäkinen (s. 1902) vaimonsa Sannin (s. 1903) ja yhden tyttären kanssa. Karjakoista lähteissä on mainittu Suoma Läykki (s. 1907) 30-luvun puolivälissä, Maiju Heikkilä sekä 30-luvun lopussa Elsa Koskinen (s. 1919 Kesälahdella).

Lisätietoja