Haukipäästä tie jatkui vielä Kelhäjärven rannalle Kukkolan torppaan. Se kuului Heinijärven Hillulle ja oli perustettu 1859. Päärakennus on vuodelta 1905 (yläkerta on korotettu 1952). Kukkolan torppaan kuului 1910 4,8 hehtaaria maata. Siellä oli hevonen ja kaksi lehmää. Vuonna 1923 kokoontunut maanjako-oikeus totesi Kukkolan torpparilla olevan oikeus lunastaa torpan maat. Pian tämän jälkeen Kukkola itsenäistyi.
Torpparina oli vuosisadan vaihtuessa Taavetti Viktor Juhonpoika, s. 1861 Mouhijärvellä, k. 1940. Hänen vaimonsa (vihitty 1888) oli Ida Karoliina Heikintytär, s. 1869, k. 1934. Tämä oli lähtöisin Kuotilan Mäkelän torpasta ja Hilma Amalia Niemen sisko. Taavetti Kukkola oli Karoliina Mäkelän ja Maria Selkeen veli. Idalla ja Taavetilla oli lapset
- Kaarle Anshelm, s. 1889, k. 1918
- Ida Johanna (Hanna), s. 1891,
- Väinö Viktor, s. 1894, k. 1918
- Jenny Aleksandra, s. 1896, k. 1898,
- Frans Yrjö, s. 1899, k. 1916
- Hugo Rikard, s. 1902, k. 1978,
- Viljo Makarius, s. 1906, k. 1908,
- Viljo Nikolai, s. 1909, k. 1993 ja
- Jenni Maria, s. 1911.
Kukkolassa oli myös kasvattilapsia.
Viljo Kukkola 1928. Kuvan omistaa Arto Laaksonen.
Kaarle kuoli 1918, todennäköisesti hänet ammuttiin Riihimäellä. Hänet on myöhemmin julistettu kuolleeksi. Hänen ammatikseen on merkitty torppari. Hän ei ollut naimisissa. Hanna avioitui 1933 Kustaa Syvänteen kanssa. Väinö kuoli 1918 Hämeenlinnan vankileirillä. Hän käytti sukunimeä Jokinen. Huugo asui perheineen Parilanjärven rannalla Kotiranta-nimisellä tilalla.
Kotitaloa asui Viljo puolisonsa Katri Karoliinan (os. Lähteenmäki, s. 1909, k. 1992) kanssa. Heillä oli kolme tytärtä. Viljo Kukkola kuului kansakoulun johtokuntaan 40- ja 50-luvuilla. Hän toimi myös kunnallisissa lautakunnissa, ainakin taksoitus- ja työasiainvaliokunnissa sekä kunnanvaltuuston valitsemana uskottuna miehenä maanmittaustoimituksissa.
Jenni avioitui 1935 Kyröspohjasta kotoisin olleen maalari Vihtori Honkasen kanssa, joka kuitenkin kuoli jo 1936. Heillä oli poika, Veikko, s. 1936. Myöhemmin Jenni muutti Tampereelle.
Vuonna 1930 sattui Taavetti Vihtori Kukkolalle vahinko, josta oli juttu Hämeenkyrön Sanomissa. Hän oli kengittämässä hevosta, joka oli sidottu aitaan kiinni. Hevonen säikähti jotakin ja riuhtaisi itsensä irti, jolloin mukaan lähti pitkä aidas. Se työntyi hevosen kyljestä läpi. Eläinlääkärikään ei voinut auttaa hevosta, vaan se jouduttiin lopettamaan. Menetys oli merkittävä, hevonen oli omistajansa ainoa.
Kukkolan läheltä on löytynyt kiviröykkiö, joka saattaa olla pronssikautinen hauta.
