Metsäraukola (Metsä-Raukola) on ollut vuonna 1801 perustettu Heinijärven Alaraukolan torppa. Vuosisadan vaihteessa ovat torpassa asuneet Ville Ferdinand Tuomaanpoika Hujulahti, (s. 1862 Suodenniemellä, k. 1911), hänen toinen vaimonsa (vihitty 1894) Emma Josefiina Kallentytär (os. Hannula, s. 1866 Karkussa, k. 1943) ja lapset

  • Otto Ferdinand (ensimmäisestä avioliitosta, s. 1888 Suodenniemellä, k. 1932 Yhdysvalloissa),
  • Laina Sofia, s. 1895, k. 1986 Mouhijärvellä,
  • Vilho Sakari, s. 1896, k. 1973 ja
  • Elsa Loviisa, s. 1904, k. 1951.

Myös torpparin veli Viktor Tuomaanpoika Hujulahti (s. 1865 Suodenniemellä, k. 1903) asui torpassa itsellisenä. Ville Tuomaanpojan perhe tuli torppaan vuonna 1891 Suodenniemeltä, silloin oli vielä elossa ensimmäinen vaimo Ida Juhontytär (os. Arkkila, s. 1865 Mouhijärvellä, k. 1891). Ville Metsäraukola toimi lautamiehenä. Hän kuului koulun johtokuntaan. Vuoden 1910 henkikirja mainitsee hänet suutarina.

Ville Metsäraukolan kuoltua Emma avioitui 1913 Eemil Samuel Uusinokan (s. 1886 Mouhijärvellä, k. 1954) kanssa. Tämä käytti myöhemmin Metsäraukolaa sukunimenä. Henkikirjoissa 1915 hänen sukunimekseen mainitaan Rikman, jota nimeä torpan asukkaista ilmeisesti toisinaan käytettiin. Samuli Metsäraukola toimi lautamiehenä ja kansakoulun johtokunnassa sekä lastenkodin taloudenhoitajana. Myös Emma Metsäraukola kuului koulun johtokuntaan muutamia vuosia.

Otto muutti Amerikkaan 1912. Hän käytti sukunimeä Linden. Hänen puolisonsa oli nimeltään Aino. Perhe asui New Jerseyssä. Väestönlaskentatietojen mukaan Otto oli ammatiltaan puuseppä. Laina Sofia avioitui Juho Myllymäen (s. 1884 Mouhijärvellä, k. 1950 Mouhijärvellä) kanssa, he asuivat Mouhijärvellä. Vilho Sakari avioitui Aino Lähteenmäen (s. 1905, k. 1982) kanssa. Perhe asui Kierikkalassa. Elsa Loviisa avioitui Paavo Laineen kanssa.

Metsäraukola itsenäistyi 1918. Vuoden 1910 maanviljelystiedustelu tosin mainitsee sen jo itsenäiseksi tilaksi, jonka viljelty pinta-ala oli 12,58 hehtaaria. Siellä oli kaksi hevosta ja viisi lehmää ja tila toimitti maitoa meijeriin. Samuel Metsäraukola myi osan tilastaan (Tuomelan) ja rakensi talon kokonaan uudelle tontille Viidanojantien oikealle puolelle parin sadan metrin päähän Tuomelasta (tästä käytetään nimeä Metsäraukola). Tilan päärakennus on vuodelta 1928. Pihapiirin puutarhan on perustanut Kalle Linnusmäki. Hänen istuttamaansa ruusu- ja keisarinkruunukantaa on vieläkin olemassa ainakin Väinö ja Aina Salomäen jälkipolvilla.

Samuli Metsäraukola myi Metsäraukolan 1936 allekirjoitetulla kauppakirjalla Väinö Salomäelle, joka perheineen asui aiemmin Tuomistolla. Metsäraukolat muuttivat Palomaahan. Sulo Salomäki vaimonsa Salmen (os. Kortesmaa, s. 1923, vihitty 1947, k. 2017 Tampereella) ja poikansa kanssa viljeli tilaa vuodesta 1952. Väinö ja Aina Salomäelle rakennettiin 1950 oma asuinrakennus samaan pihapiiriin. Sulo Salomäki kuului rakennuslautakuntaan 50-luvun lopulla. Salme Salomäki oli jäsenenä koulun johtokunnassa.

Emma ja Samuli Metsäraukola 1913

Emma ja Samuli Metsäraukola 1913. Kuva on otettu Metsäraukolan vanhan päärakennuksen edessä.

Emma, Samuli, Elsa, Laina ja Sakari Metsäraukola

Emma, Samuli, Elsa, Laina ja Sakari Metsäraukola. Sivun kuvat omistaa Pekka Metsäraukola.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.