Näin itsenäisyyspäivän aikaan on perinteisesti muisteltu Suomen käymiä sotia. Edellisessä tekstissä katsottiin, mitä vuonna 1902 syntyneen Lauri Niemen sotilaspassista selviää. Jatketaan sotilaspassin tutkimista sotien osalta.

Lokakuussa 1923 päättyneen varusmiespalveluksen jälkeen sotilaspassissa ei ole merkintöjä kertausharjoituksista.

Seuraava merkintä on Tampereella 14.10. - 4.11.1939 järjestetystä Satakunnan-Hämeen sotilasläänin ylimääräisestä kertausharjoituksesta. Ilmeisesti Lauri palasi harjoituksen jälkeen kotiin valtaosan miehistä jatkaessa kohti itärajaa. Olisiko ikä ollut syynä?

Talvisota alkoi 30.11.1939. Useimmat hämeenkyröläiset miehet olivat talvisodassa Kannaksella. Laurin tie vei kuitenkin pohjoiseen, hän saapui 8.12.1939 Jääkärirykmentti 65:een Ouluun. Kotikontujen tienoita tervehtien -kirjan mukaan JR65 oli "täydennysporukka", jossa oli miehiä eri puolilta, mm. Tampereella koottuja viimeisiä reserviläisiä. Kantakortista saa hieman tarkennusta sotilaspassin merkintöihin, joukko-osastoksi on merkitty I/JR65 Esik. komppania eli Jääkäärirykmentti 65:n ensimmäisen pataljoonan esikuntakomppania. JR65 ei lähtenyt heti rintamalle vaan odottelua Oulussa kesti jonkin aikaa. Rintamalle siirryttiin vasta juuri ennen joulua. Laurin taistelupaikaksi on sotilaspassiin merkitty Suomussalmi ja tehtäväksi satulaseppä. Em. kirjan mukaan JR65:n ensimmäinen pataljoona osallistui Juntusrannan puolustustaisteluihin. Kantakortissa on merkintä "tammik. 40 Suomussalmella sair. kuulovikaan", olisiko lähelle osunut kranaatti? Pysyvää kuulovauriota tästä ei kuitenkaan ilmeisesti jäänyt. Kotiutus talvisodasta tapahtui vasta 6.5.1940. Kotikontujen tienoita tervehtien -kirjassa on kuvattu tuota lähes kahden kuukauden odotusta ennen siviiliin pääsyä.

talvisodastako

Kuva on mahdollisesti otettu kevättalvella 1940, henkilöt tuntemattomia.

Jatkosota alkoi Laurin osalta saapumisella 10/JR36:een 18.6.1941. Jalkaväkirykmentti 36 hyökkäsi heinäkuun lopussa kohti itää. Sotilaspassin kohdassa osanotto taisteluihin on lueteltu Simpele, Pajari, Hiitola, Kilpala, Suvanto-Taipale ja Metsäpirtti. Tehtäväksi on merkitty kiväärimies.

jatkosodastako

Kuva on mahdollisesti otettu talvella 1941-42, paikka tuntematon. Harmittavasti talon kulmassa olevasta kadunnimikyltistä ei saa selvää. Lauri Niemi kuvassa toinen vasemmalta.

Asemasotavaiheessa jalkaväessä tai kevyissä osastoissa palvelleet vuonna 1911 tai aiemmin syntyneet kotiutettiin syksyllä 1941 tai vuoden 1942 alkupuolella. Maaliskuun 24. vuonna 1942 Lauri siirrettiin 10/Kev. os. 16:een ja vajaan viikon kuluttua hän kotiutettiin.

Heinäkuussa 1944 kävi käsky astua vielä kerran palvelukseen, Lauri saapui 13.7.1944 HTK/E. Sat. skp (Henkilötäydennyskeskus/Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiiri). Seuraava merkintä on siirto 23.7.1944 3/täyd. P1:n. Täydennyspataljoona 1:n kolmannen komppanian sotapäiväkirjasta löytyy tuolta päivältä merkintä "Komppaniaan tuli 300 täydennysmiestä eri ikäluokkia. Noudettiin Lappeenrannasta". Ilmeisesti Lauri oli tuossa joukossa. Joukko-osasto ei osallistunut enää taisteluihin vaan teki kenttätöitä ja harjoitteli.

Lauri siirrettiin Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiiriin 5.10.1944 ja vapautettiin palveluksesta 7.10.1944. Viimeinen merkintä sotilaspassissa on 14.10,1944 päivätty Hämeenkyrön suojeluskunnan päällikön Väinö Karen kuittaus ilmoittautumisesta Kyröskoskella.

Yhteensä sodissa kertyi palvelusaikaa 18 kuukautta 14 päivää.

 

 

 

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.