Blogi

Näissä teksteissä olen silloin tällöin onnitellut 100 vuotta täyttäneitä nykyisiä ja entisiä kyläläisiä. Tällä kertaa on vuorossa Eeva Ihantola, jolle tuo huikea ikä tuli täyteen viime viikolla. Vaikka Eeva on asunut pitkään muualla, ovat muistot Haukijärveltä ja Herttualasta säilyneet hänellä hyvin mielessä. Onnittelut 100-vuotiaalle!

Jatkan edelleen paperikopioiden referoimista. Tällä kertaa kyse on koulujenvälisistä hiihtokilpailuista. Olen joskus ottanut kopiot vuosien 1942 ja 1943 kisoista kertoneista jutuista Hämeenkyrön Sanomista. En ihan tarkkaan tiedä, millä systeemillä koulut saatiin paremmuusjärjestykseen. Vertailussa käytettiin ainakin osallistujien keskiaikaa. Osallistujia näyttäisi olleen eri kouluilta erilaisia määriä. Otettiinko tämä jotenkin muuten huomioon, jää epäselväksi. Joka tapauksessa osallistujia oli paljon. Poikien sarjan tulosluetteloista löytyy kolmisenkymmentä nimeä kumpanakin vuonna.

Maaliskuussa 1942 lehti julkaisi tulokset koulujenvälisistä hiihtokilpailuista. Tyttöjen listassa ei ollut Haukijärven koulua mukana, mutta pojista hiihtämässä olivat Veikko Välimäki ja Pentti Vesterinen. He eivät sijoittuneet aivan kärkipäähän, mutta Haukijärvi oli kuitenkin keskiajoilla mitattuna neljäntenä. Muita haukijärveläisiä en tuloslistassa huomannut. Opettajana taisi tuolloin olla Sirkka Elomaa.

Seuraavana vuonna Haukijärven koululta oltiin liikkeellä isommalla porukalla. Kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat Esko Eloranta, Veikko Välimäki, Kalevi Raisvuo, Pentti Vesterinen ja Jaakko Vuori. Myös hiukan nuorempia oli mukana, sillä tulosluettelosta löytyvät myös Leo Haukipää ja Mikko Hujo. Tuloksena oli nyt toinen sija koulujen välisessä vertailussa. Haukijärven tyttöjä ei kopiossa ole mukana, ilmeisesti he eivät osallistuneet. Opettajana tuohon aikaan toimi Kaarlo Villanen.

Parhaiten sijoittuneet olivat Kalevi Raisvuota lukuun ottamatta syntyneet vuosina 1928 - 1929. Muut olivat 1930-luvun puolella syntyneitä. Esko Eloranta viipyi Haukijärvellä vain pari vuotta, muut asuivat kylässä koko kouluaikansa. Elorannan taustasta ei ole tarkempaa tietoa. Kouluun tuli 1941 useita kirvulaisia oppilaita. Toisaalta myös Pakkasella väki vaihtui.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran 1.10.

Alkukesästä selasin paperikopioita, joita olen aikoinaan ottanut sanomalehdistä. Totesin, että voin karsia niitä melkoisesti, ovathan tiedot nykyään kohtuullisella vaivannäöllä saatavissa digitaalisina. Vastaan tuli kuitenkin muutama, joista päätin ennen hävittämistä kertoa blogissa.

Kesäkuun seitsemäntenä päivänä 1943 syttyi kylässä tulipalo. Oli suunnilleen keskipäivän aika, kun Tuomiston ulkorakennus syttyi tuleen. Rakennuksessa oli navetta, talli, puori, puuliiteri ja sauna. Paikalle tuli runsaasti väkeä, joka ryhtyi sammutustyöhön. Pian kuitenkin todettiin, ettei rakennusta voitu pelastaa. Niinpä keskityttiin asuinrakennuksen suojelemiseen. Kun paikalle vielä tuli Kirkonkylän VPK, saatiin asuinrakennus pelastetuksi ja voitiin keskittyä jälkisammutukseen. 

Tuomisto kuului tuohon aikaan apteekkari Haapaselle ja siinä asui Väinö Antilan perhe. Palo sai alkunsa perheen lasten tulitikkuleikeistä. Rakennus oli vakuutettu Suomen Maalaisten Palovakuutusyhtiössä, joten ainakin Haapanen lienee saanut korvauksen rakennuksen palosta. Hiukan onneakin oli matkassa. Aika lähellä nimittäin olivat Antilan, Laineen ja Laaksosen rakennukset. Palosta kertoi Hämeenkyrön Sanomat.

Huhtikuussa 1945 oli jo rauhan aika, vaikka Lapin sota vielä jatkuikin. Pakkasen kartanossa pidettiin Hämeenkyrön Läntisen Tarkastusyhdistyksen lypsykilpailut kuudes päivä huhtikuuta. Kyse oli tietysti käsinlypsystä. Kilpailu suoritettiin aamuvarhaisella. Osanottajia mainittiin lehdessä 12, ja heidän sanottiin olleen hyvin tasaväkisiä. Voiton vei Pakkasen Lauri Ranta. Pakkaselta olivat myös kilpailun kahdeksas Saima Varis, 10. sijan saavuttanut Linda Tasala ja kahdestoista N. Rantanen. Viimeksi mainittu lienee Nimma Rantanen, muista ei ole tarkempaa tietoa. Luultavasti he työskentelivät Pakkasella vain lyhyen aikaa, sillä heitä ei näyttäisi löytyvän sen paremmin 40-luvun alun kuin lopunkaan henkikirjoista. Lähteenä tässäkin Hämeenkyrön Sanomat.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran 10.9.

Kävin jokin aika sitten passiluettelot läpi vuoteen 1923, johon digitointi päättyy. Kovin suuria yllätyksiä ei paljastunut, paremminkin pieniä tarkistuksia. Mutta ensin hiukan siitä, miten noita luetteloita tutkin. En jaksanut käydä läpi jokaista nimeä, koska se olisi vienyt tavattomasti aikaa. Sen sijaan katsoin kotipaikkasarakkeesta Hämeenkyröön tai Mouhijärvelle merkityt. Se nopeutti työtä tavattomasti, ja silmä tottui melko nopeasti eri käsialoilla tehtyihin merkintöihin. Toki joku on voinut jäädä huomaamattakin. Varsinkin alussa käytettiin rinnakkain Hämeenkyrö- ja Tavastkyro-merkintöjä sekä niiden lyhenteitä. Haittapuolena oli, että muualle muuttaneet jäivät havaitsematta.

Pohdin aiemmin, kävivätkö Hugo Perttu, Martti Erkkilä tai Taavetti Huhtala (Kataisto) Amerikan mantereella. Hugo Perttu näyttäisi ottaneen passin, muut kaksi puuttuvat luetteloista. Tarkastin heidän oletetuilta lähtövuosiltaan myös aakkoselliset nimiluettelot. Se ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta hakea passia vaikkapa Hämeen läänistä. Henkikirjat eivät tue heistä kenenkään matkustamista. Nekään eivät kuitenkaan tuo asiaan täyttä varmuutta. Sen sijaan Herttualan, myöhemmin Mustajärvenkulman Taavetti Heikkilä on henkikirjassa merkitty Amerikassa oleskelevaksi 1912 - 1914, joten hän lienee matkan todella tehnyt.

Tähän loppuun vielä luettelo ja linkit vuosilta 1913 -1923 passiluetteloista löytyneistä kyläläisistä:

Evert Mäki, https://digihakemisto.net/item/1900602675/12425343583/29

Erland ja Hulda Maatiala, https://digihakemisto.net/item/1900602675/12425343682/62

Uuno Lakso (Selkee), https://digihakemisto.net/item/1900602675/12425343697/67

Elsa Ihantola, https://digihakemisto.net/item/1900602835/12425312080/31

Julia Estlander,https://digihakemisto.net/item/1900603151/12425299733/34 ja https://digihakemisto.net/item/1900604455/12425330545/10

Martta Koivisto, https://digihakemisto.net/item/1900605568/12426763092/31

Erik ja Lydia Myllymäki, https://digihakemisto.net/item/1900606661/12425374378/47

Lauri Suoja, https://digihakemisto.net/item/1900606661/12425374504/89

Julia Estlander ja Lauri Suoja matkustivat todennäköisesti Euroopassa. Erik ja Lydia Myllymäen passille oli merkitty myös heidän poikansa Kalle, joka ei kuitenkaan matkaan lähtenyt.

Olen käsitellyt näissä teksteissä useamman kyläläisen perukirjaa, koska perukirjat mielestäni kertovat kuolleen henkilön elämästä ja olosuhteista jotain, joskus aika paljonkin. Myös tällä kertaa kyseessä on kyläläinen, mutta Haukijärveltä ensin Tampereelle ja myöhemmin Pirkkalaan muuttanut henkilö. Taavetti Tonttila kaatui 1918 sodassa. Katsotaan tällä kertaa, mitä hänen perukirjansa meille kertoo. 

Perukirja on tehty vasta 1922. Ei ollut mitenkään epätavallista, että perukirjan teko viivästyi. Sota-aika, paljon kuolleita. Omaisuuden suhteen ei epäselvyyksiä ollut, se kuului leskelle ja lapsille. Kun leski halusi avioitua uudestaan, piti perukirja tehdä. Sellainen piti viedä seurakuntaan, että kuulutukset voitiin ottaa. Niin oli tässäkin tapauksessa. Olga Tonttila (os. Palomäki) oli avioitumassa Kaino Mäntylän kanssa. 

Taavettia sanotaan perukirjassa palstatilalliseksi. Hän oli siis ostanut maata Hyhkystä, mutta tilaa ei ollut vielä rekisteröity hänelle. Omaisuusluettelossa mainitaan Jäännös-niminen viiden aarin palsta ja rakennukset. Tila ei ollut suuri, mutta eivät sitä olleet muutkaan Pispalan ja Hyhkyn tontit.

Liitteenä olevassa virkatodistuksessa ovat lasten syntymäpaikat Annaa lukuun ottamatta väärin. Pojat syntyivät Tampereella ja nuorin lapsi Olga Pirkkalassa. Tampereen rippikirjassa tiedot ovat oikein, mutta muuttuneet virheellisiksi perheen siirtyessä Pirkkalaan.

Haukijärvellä kuolleiden perukirjoissa on yleensä paljon maatalouteen liittyvää esineistöä. Hyhkyssä sellaista ei tarvittu. Toki Tampereen kantakaupungin asukkaillakin saattoi tuohon aikaan olla hevosia ja sikoja. Ompelukone, piironki, sohvat ja lastenvaunut kertovat kaupunkimaisemmasta elämästä ja siitä, että perheellä oli ainakin jonkin verran varallisuutta.

Velkaa mainitaan olleen Hilda Mäkelälle ja David Haapaniemelle. Hilda Mäkelä oli todennäköisesti Olgan sisar,  David Haapaniemi puolestaan Herttualasta Pirkkalaan muuttanut ja Viidanojankulmalta lähtöisin ollut Taavetti Santamäki. 

Hyvää juhannusta, arvoisat lukijat!

Sivusto päivittyy seuraavan kerran elokuussa.