Poutalan sijainnista on kahdenlaista tietoa. Karttaan se on merkitty Mustasillan naapuriin, samalle puolelle tietä, suunnilleen nykyisen Kivirannan paikalle. Myös muistitiedot 1930-luvulta vahvistavat tämän. Vanhemmat muistitiedot ja Timgrenin kirjassaan esittämä kartta sijoittavat Poutalan kuitenkin toiselle puolelle tietä, ehkä Kuivamäen tilan paikkeille. Tällä suunnalla esiintyy nykyisinkin tilannimi Poutalanmäki. Nähtävästi Poutala on vuosien varrella sijainnut kahdessa eri paikassa. Poutalan alue on kuulunut Suojalle. Toisaalta Timgrenin mukaan Estlander osti Poutalan palstatilan 1910-luvulla.
Nestor Hellman myi 1903 tehdyllä kauppakirjalla Poutalan palstatilan Taavetti Vihtori Mikonpoika Jokiselle (s. 1885 Hämeenkyrössä), joka oli lähtöisin Haukipään torpasta. Tila erotettiin Suojan tilasta 1908. Taavetti Jokinen lienee kuitenkin itse asunut Poutalassa vain lyhyen aikaa. Hän kävi maanviljelyskoulun, mutta työskenteli myöhemmin poliisina. Hän avioitui 1915 Helmi Salolahden (s. 1888 Keuruulla, k. 1981 Lahdessa) kanssa. He muuttivat Hämeenlinnaan, jossa Taavetti toimi poliisikonstaapelina. Vuonna 1934 hän siirtyi nuoremmaksi komisarioksi Lahteen. Poutalassa asuivat Taavetin vanhemmat ja sisaruksia.
Henkikirjoissa vuosilta 1910 - 1920 on Mikko Poutala (s. 1837 Hämeenkyrössä, k. 1920 Hämeenkyrössä), tämän vaimo Matilda, (s. 1857 Hämeenkyrössä, k. 1921 Hämeenkyrössä) ja heidän lapsensa Hilda, (s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1917 Hämeenkyrössä) ja Frans, (s. 1890 Hämeenkyrössä, k. 1917 Hämeenkyrössä). Frans oli kuulovammainen. Hän pääsi käymään Jyväskylän Kuuromykkäin koulua, jonka päätti 1911. Perheen lapsista myös Kaarle (s. 1880 Hämeenkyrössä, k. 1912 Hämeenkyrössä) on välillä asunut Poutalassa. Perhe oli aiemmin asunut Haukipään torpassa Viidanojankulmalla. Mikon syntyessä hänen vanhempansa olivat Tokoisten Kuukan itsellisiä. Tilda taas oli lähtöisin Viitaniemen torpasta. Hän oli Amanda Tuomiston ja seppä Taavetti Jokisen sisar.
Poutalaa sukunimen tapaan on käyttänyt myös itsellinen Elina Matilda Kaarlentytär, s. 1862 Mouhijärvellä. Hänet on vuosisadan vaihteessa lastensa kanssa merkitty Parilaan sukunimellä Antila. Vielä tuohon aikaan sukunimi vaihtui herkästi asuinpaikan mukaan.
Hämeenkyrön Sanomissa vuonna 1922 olleen huutokauppailmoituksen mukaan on Poutalan palsta ja huoneet myyty Teliniemessä pidetyssä huutokaupassa. Taavetti Jokinen myi tilan maat ja Taavetti Malakias Teliniemi sen rakennukset Gustaf ja Julia Estlanderille. Taavetti Teliniemi oli Mikko Poutalan vävy. Poutalan rakennus oli pystyssä vielä muutamia vuosia ja siinä asui Pakkasen työväkeä.
Estlanderit myivät tilan 30-luvulla Osuuskunta Laborille. Osuuskunnalta Poutalan ostivat 1933 tehdyllä kauppakirjalla Hugo ja Ida Sillanpää. Nämä myivät sen 1945 Martti Katajistolle. Häneltä sen ostivat 1947 August (s. 1901 Suodenniemellä, k. 1983 Hämeenkyrössä) ja Aune (os. Aro, s. 1915 Hämeenkyrössä, k. 1982 Hämeenkyrössä) Kiviranta. He rakensivat Poutalaan talon ja muuttivat siihen asumaan. Perheeseen kuuluivat tytär ja poika.