Mouhijärven muuttokirjoja vuosilta 1911 - 1918 on hiljattain digitoitu SSHY:n jäsensivuille. Joukossa on tietysti myös Haukijärveltä naapuriseurakuntaan muuttaneita.  Katsotaan seuraavassa esimerkkejä heistä.

Itsellisen poika Arttur Alfred Pettersson toi muuttokirjansa seurakuntaan 6.11.1914. Hänet merkittiin sisäänmuuttaneiden kirjaan numerolla 28 ja rippikirjan sivulle I:248. Rippikirjaa ei ole vielä digitoitu, mutta henkikrja kertoo hänen menneen Salmin Uotilaan rengiksi. Muuttokirjaan on merkitty hänen syntymäaikansa ja -paikkansa sekä se, että hän muuttaa nyt Mouhijärvelle. Lisäksi siinä on merkinnät hänen lukutaidostaan ja kristinopin osaamisestaan. Nähtävästi hän oli niissä osoittanut kohtalaista osaamista. Hän osasi vähän kirjoittaa ja hänet oli laskettu ripille 1913. Maineeltaan hän oli puhdas ja nautti kansalaisluottamusta. Lisäksi merkittiin, että hän oli naimaton ja alaikäinen. Hänet oli rokotettu eikä hänessä ollut ruumiin vikaa. J. H. Ilvosen allekirjoittamassa lomakkeessa ei ollut paikkaa kansakoulun suorittamiselle, myöhemmin sellainen merkintä kirjoihin tuli. On tosin mahdollista, ettei Artturi käynyt koulua loppuun, sillä hän kulutti koulunpenkkiä vain kolme vuotta. 

Muuttokirja piti viedä mukanaan, kun seurakuntarajan yli siirryttiin, vaikka muuttomatka oli toisinaan hyvinkin lyhyt. Sellaisesta meillä on esimerkkinä Iivari ja Matilda Keskisen sekä heidän viiden lapsensa muutto 1917. Muuttokirjaan on lisätty merkintä siirtymisestä Aholan palstatilalle Kourille. Vaikka lomake on hiukan erilainen, on paperissa edellä luetellut tiedot heistä sekä lisäksi avioliiton solmiminen 1903. Kääntöpuolelle on kirjattu Jalmarin, Ainan, Tuuren, Vilhon ja Toimin syntymäajat ja tiedot heidän rokottamisestaan. Perhe käytti myöhemmin Aholaa sukunimenä.

Kun Artturi Pettersson muutti Mouhijärvelle, hän tuskin mietti pysyvää oleskelua siellä. Aholat muuttivat asettuakseen pysyvästi tilalleen. Samoin teki Suojan perhe helmikuussa 1913. Heidän muuttokirjaansa on Mouhijärvellä tehty merkintä "Koivistolle (Kuutti)". He siis siirtyivät Hämeenkyröstä suoraan tilalle (silloin vielä torppaan), jossa Josua ja Hulda Suoja elivät loppuelämänsä. Käytetty lomake oli taas hiukan erilainen kuin kaksi aiempaa, mutta sisälsi samat tiedot. Josua ja Hulda osasivat kirjoittaa. Jo ripille päässeet lapset Hulda ja Lauri Suoja esittivät omat muuttokirjansa, muut lapset oli lueteltu vanhempiensa kirjalla. Vaikka molemmat todennäköisesti olivat saaneet kansakoulusta päästötodistuksen, ei siitä ollut paperissa merkintää.

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.