Juho Ivar Taavetinpoika syntyi 1870 Hillun Palomäen torpassa Viidanojankulmalla. Torpassa oli hänen varttuessaan lapsia isä Taavetin ensimmäisestä avioliitosta, isän ja äiti Juditin yhteisiä sekä äidin ja tämän uuden puolison Isakin yhteisiä lapsia. Palomäessä Juho Ivar kasvoi mieheksi ja otti aikuiseksi tultuaan käyttöön sukunimen Jokinen. 1893 hän muutti Suoniemelle. Siellä hänestä tuli Kuljun kartanon renki. Hän palveli kartanossa viisi vuotta, viimeisen vuoden kuitenkin työmiehenä, ei renkinä. Elokuussa 1898 oli tullut aika muuttaa Viipurin maaseurakuntaan.

Mikä sai Juhon lähtemään toiselle puolelle maata? Luultavasti nuori nainen nimeltä Katriina Risu, jonka kanssa hän avioitui lokakuussa 1898 Säkkijärvellä. Katriina oli syntynyt Säkkijärvellä 1865. Nuoret asettuivat asumaan Konkkalan hovin (kartanon) maalle. Juhon ammatiksi merkittiin työmies. Miten Juho ja Katriina oikein tutustuivat? Ensimmäisenä tulee mieleen, että kartanoiden välillä oli yhteyksiä. Niitä kuitenkin pitäisi tutkia erikseen.

Juholle ja Katriinalle syntyi Viipurissa kaksi tytärtä, Lempi Katriina 1901 ja Impi Anna Maria 1905. Perhe muutti 1912 Johannekseen. Uusi koti löytyi Kaislahden kylästä, jossa Juho toimi muonarenkinä. Tämän jälkeen heidän vaiheistaan on aika vähän tietoa, koska digitaalisia lähteitä ei viimeisten 100 vuoden ajalta juuri ole. Henkikirjoista 1920 heidät löydämme Kaislahdesta. Lempi todennäköisesti avioitui ja muutti Viipuriin. Hän kuoli siellä huhtikuussa 1944. Palataan hänen vaiheisiinsa joskus myöhemmin, jos ne varmistuvat.

Vielä on yksi tietolähde: hautakivi Turun Kakskerran hautausmaalla. Haudassa lepäävät Juho, Katriina ja Impi. Nimet ja syntymäajat ovat oikein. Johanneksen pitäjän asukkaita muutti sodan jälkeen paljon Turun seudulle. Juho Ivar Jokinen kulki pitkän matkan Viidanojankulmalta Suoniemen ja Viipurin kautta Johannekseen ja sieltä edelleen evakkotaipaleiden kautta Kakskertaan.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.