Kirkonkirjoja ja muitakin lähteitä on nyt digitoituina enemmän kuin silloin vuosia sitten, kun tätä tutkimusta aloittelin. Niinpä pyrin aina välillä tarkistamaan, löytyisikö muualle muuttaneista kyläläisistä lisätietoa. Tällä kertaa vuorossa on neljä Metsäsen veljestä. Kaikki heistä eivät ole asuneet kylässä, vanhimmat lapset muuttivat kotoa jo perheen asuessa Heinijärvellä. Katsotaan kuitenkin tässä yhteydessä myös heitä lyhyesti.
Taavetti Vilhelmin kohdalla huomasin virheen. Hän ei suinkaan muuttanut Karkkuun, vaan Tyrväälle 1893. Sieltä hän kuitenkin palasi pian Hämeenkyröön. Oltuaan renkinä eri taloissa hän jatkoi matkaa Tampereelle 1900. Siellä hän solmi seuraavana vuonna avioliiton Vilhelmiina Isoniemen (s. 1874 Kurussa) kanssa. Perhe muutti Ruoveden kautta Kuruun. Vuoden 1919 henkikirjassa näkyvät vielä Taavetti ja Miina Suominen sekä kuusi lasta. Seuraavan henkikirjan merkintä herätti epäilykset. Siinä näkyvä Martta Suominen oli vanhin lapsista. Niinpä päädyin selaamaan Kurun haudattujen luetteloa SSHY:n jäsensivuilta. Sieltä löytyivät niin Taavetti kuin Miinakin, vain muutaman kuukauden välein. Ei, kyseessä ei ollut keuhkotauti. Taavetin sydän petti, Miina sairastui syöpään. En osaa sanoa, mitä lapsille tapahtui.
Juho Stefanus kulki Mouhijärven, Hämeenkyrön ja Suoniemen kautta Pirkkalaan. Suoniemellä sukunimeksi tuli Virtanen. Pirkkalaan hän muutti 1913. Siltä ajalta ei ole digitoituja rippikirjoja. Henkikirjoista hänet sen sijaan löydämme vielä 1920. Hän oli tuolloin naimaton ja asui Penttilässä.
Emil muutti 1896 Vesilahdelle. Hän oli joitakin vuosia renkinäToivolan kylässä. Siellä hänen patronyyminsa muutttui Juhonpojasta Mikonpojaksi, mutta sama mies oli kyseessä. Rippikirjassa hänen kohdallaan on epäselvä merkintä, mahdolisesti muuttoa koskeva huomautus 1900-luvun alkuvuosilta. Henkikirjoissa hän kuitenkin pysyi Toivolassa, vaikkakin merkitttiin joutilaaksi. Se viittaa siihen, ettei hän enää asunut paikkakunnalla. Valtiorikosylioikeuden akti kertoo hänen tarinaansa. Hän oli kivityömies ja kierteli töissä eri paikkakunnilla. Lappeelle hän ei kuitenkaan ilmeisesti jäänyt, vaan muutti kirjansa 1923 takaisin Vesilahdelle. Kuollessan hän oli edelleen kirjoilla Vesilahdella. Emme tiedä, mitä hänen vaimolleen Iidalle tapahtui.
Ivar Patrik muutti hänkin Pirkkalaan. 1900 hänestä tuli Memmolan Alastalon renki. Sieltä hän siirtyi Vastamäen Jutilaan. Seuraavan kerran saamme hänestä tietoa 1915, kun Pirkkalan Uutiset kertoi hänen muuttaneen Vastamäestä Helsinkiin. Nyt ollaankin sanomalehtien varassa. Ivar avioitui 1917 Maria Lydia Kivisojan kanssa. On mahdollista, että hän asui Helsingissä edelleen 1925. Ilmoituksessa on tosin mainittu myös Mäntsälä. Hänen myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa.