Useimmille lienee tuttua, että ihmisen kuoleman jälkeen tehdään hänen omaisuudestaan perukirja. Määräys on ollut voimassa pitkään, mutta varsinkaan varattomien henkilöiden kohdalla se ei aina ole toteutunut. Jos leski aikoi avioitua uudestaan, piti perunkirjoitus pitää. Onneksi näitä dokumentteja on säilynyt sekä seurakuntien että käräjä- ja raastuvanoikeuksien arkistoissa. Näillekin sivuille on moni tieto löytynyt perukirjasta. Äskettäin tulin vilkaisseeksi Hämeenkyrön käräjäkunnan vuoden 1892 talvikäräjien perukirjoja. Alkupuolelta löytyi kolme sellaista, joilla oli jonkinlainen kytkentä Haukijärvelle.
Heti toisena on suutari Vilhelm Favorinin kuoleman jälkeen tehty kalukirja. Hänen vaimonsa Eeva oli syntynyt Viidanojankulman Koivistolla. Eevan vanhemmat asuivat myöhemmin Mustasillalla. Vilhelmin ja Eevan perhe on rippikirjassa merkitty Hillun itselliseksi. Tarkempi asuinpaikka ei ole selvillä. On mahdollista, että se oli Lamminkulmalla tai Viidanojankulmalla. Perukirjan laati Hillun talon poika Kaarle Taavetti, joka oli käynyt muutaman luokan lyseota. Oliko toisena todistajana toiminut Kaarle Mäkelä mahdollisesti Lamminkulmalta? Nimi on kovin yleinen. Perheen omaisuus oli vähäinen. Edes suutarin työkalut eivät olleet arvokkaita. Eeva avioitui muutaman vuoden kuluttua toistamiseen ja muutti Häijääseen. Perukirjassa seitsemänvuotiaana mainittu Marija (Vendla Maria) asui aikuisena joitakin vuosia Parilassa. Hän oli palveluksessa Äärilässä.
Heti seuraavana on Vilhelm Viitaniemen perukirja. Tämä oli sivuston Kaarle Viitaniemen isä. Entisellä torpparilla oli selvästi enemmän omaisuutta, jopa kirjoja. Myös saatavia oli jonkinmoinen määrä. Vilhelmin vaimo Maria oli kuollut 1888. Todennäköisesti tämän kuoleman jälkeen ei pesää ollut jaettu. Osa vaatteista on ilmeisesti kuulunut hänelle. Luultavasti Vilhelmillä oli oikeus käyttää torpan hevosta, sillä hänellä oli useita ajokaluja. Hän taisi olla tupakkamiehiä.
Sitten perukirjaan, josta näkyy suhteellisen varakkaan torpan omaisuus. Ville Metsäraukolan ensimmäinen vaimo Iida kuoli 1891. Hänen perukirjansa loppusumma on moninkertainen aiempiin verrattuna. Siinä näkyy torppariparin koko omaisuus. Käteistä rahaa, saatavia muilta, kaksi hevosta, kaksi lehmää, koruja ja kelloja. Ja millainen mahtoi olla 50 markan arvoinen neulomuskone? Perukirjan laatinut Taavetti Heikkilä lienee ollut kylän ulkopuolelta. Todistajat Nikodemus Yliviidanoja ja Kalle Alaviidanoja olivat Viidanojankulmalta, samoin alaikäisten lasten etuja valvonut Ville Palomäki. Mielenkiintoinen muoto Viilonoja kertonee ajasta, jolloin d-kirjain ääntyi l-kirjaimena.