1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä asui Alaviidanojalla muori Maria Matintytär, joka rippikirjan mukaan oli syntynyt 1808. Hän ei ollut sukua Yliviidanojan silloisille torppareille, olipahan vain torpan muori, entisen torpparin leski. Maria kuoli 1898 eikä ilmeisesti ihan ehtinyt täyttää 90 vuotta. Hänen perukirjansa on säilynyt. Perunkirjoituksen pitivät Ville Metsäraukola, joka myös kirjoitti perukirjan, sekä Matti Santamäki ja Teemu Viilanoja (Nikodemus Yliviidanoja). Heti aluksi käy ilmi, että Ville Metsäraukola oli Marian holhooja. Syyn holhoukseen asettamiselle löytäisi oikeuden pöytäkirjoista, mutta tyytykäämme tässä arvaamaan, että se oli tuon ajan termein vanhuudenhöperyys.

Mutta perukirjaan. Ensimmäiseksi kiinnittää huomiota käteisen rahan määrä. Vaikka 750 markkaa ei ole nykyrahassa paljon (n. 3600 - 3700 euroa), on se silti enenmmän kuin monessa perukirjassa, esimerkiksi edeltävässä, esiintyvä varallisuus. Todennäköisesti se oli yhtenä syynä Marian holhoukseen asettamiselle. Käteisvarat olivat holhoojan hallussa. Miten Marialle oli tuollainen summa kertynyt, jää ainakin tällä kertaa vastausta vaille. Maria ilmeisesti myös omisti pirtin, jossa asui. Lisäksi hänellä oli lehmä. Muu omaisuus oli vähäistä.

Maria oli avioitunut 1839 Juho Vilhelm Heikinpojan kanssa. Tämä oli kotoisin Alaviidanojalta. Molemmat olivat olleet palveluksessa eri taloissa. Alaviidanojalle he asettuivat viimeistään 1841. Marian alkuperä on varsin vaikea selvittää. Ei niin, etteikö noihin aikoihin olisi syntynyt Maria Matintyttäriä. Kaimat vain muuttivat pois Hämeenkyröstä tai avioituivat muualle. Lähimmäksi tulee Maria Matintytär Hurtig, jolla on sama - tosin todennäköisesti väärä - syntymäaika kuin Alaviidanojan Marialla. Jos tuona päivänä Maria Matintytär Hämeenkyrössä syntyi, on hänen merkitsemisensä kastettujen luetteloon unohtunut. Maria Hurtigin äiti oli Kalkunmäen Soron tytär Saara Juhontytär. Tämä avioitui 1802 Matti Matinpojan kanssa. Tästä ei paljon tiedetä. Kohtuullisen hyvä arvaus on, että hänestä tuli sotilas Hurtig ja hän kuoli Suomen sodan aikana 1808 - 1809.

Kuten perukirjassakin todetaan, ei Juholla ja Marialla ollut lapsia. Kun Maria eli noinkin vanhaksi, ei elossa varmaan ollut muutenkaan lähisukua. Ei ole tiedossa, miten kauas perimisoikeus tuolloin ulottui. Mahdollisesti Marian rahat menivät kunnalle tai suuriruhtinaskunnalle.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.