Viimeksi tutkimme lukusetelistä luku- ja kristinopintaitoja. Tällä kertaa jatketaan kirjoitustaidosta. Rippikirjassa oli sille oma sarakkeensa, ja merkintä tehtiin yleensä ripille päässeille. Kirjoitustaitokin arvioitiin neliportaisella asteikolla, joka Hämeenkyrössä näytti suurin piirtein seuraavalta: /, y, y., x. Niistä viimeksi mainittu oli paras. Alkuperäiset merkinnät kirjoitettiin käsin. Uusin digitoitu rippikirja on vuosilta 1902 - 1911. Jätän tarkastelusta pois 1885 ja sen jälkeen syntyneet, koska heistä useimmat olivat käyneet kansakoulua tai ainakin oppineet kiertokoulussa kirjoittamisen alkeet. Tutkimme vain niitä taloja ja mökkejä, jotka varmasti olivat nykyisen Haukijärven alueella. Pois jää näin iso määrä kyläläisiä, mutta otos on silti aika edustava.
Aloitetaan vanhan Haukijärven kahdesta talosta, Suojalta ja Pakkaselta. Josua ja Hulda Suoja olivat kirjoitustaitoisia, samoin talossa muutaman vuoden asunut Juho Nestor Hellman ja tämän poika Nestor Kasper. Miehillä taito oli paremmin hallussa kuin Huldalla. Hiukan huvittava yksityiskohta on, ettei pappi ole pitänyt Kerttu Lehtosalon kirjoitustaitoa parhaana mahdollisena, hän on saanut merkinnän y. tuohon sarakkeeseen. Muut Suojan maalla asuneet eivät ole saaneet sarakkeeseen merkintöjä. Pakkasen omistajat olivat kirjoitustaitoisia,useimmat heistä parhaalla arvosanalla. Mutta kirjoittaa osasivat myös meijerskat Sofia Rönnholm ja Sikke Saarelainen, työjohtaja Vilhelm Ankar sekä työnjohtaja Arndt Lindström ja hänen vaimonsa Vilhelmiina. On mahdollista, että joku hiukan kirjoittaa osannut työväkeen kuuluva piti tiedon taidostaan salassa.
Sitten Heinijärvelle. Viitaniemen miniä Lyydia Aaltonen osasi hiukan kirjoittaa. Valkamassa kirjoitustaitoinen oli 1880 syntynyt tytär Aina. Kalle Haukipää ilmoitti taitonsa vasta muutettuaan kotoaan Mäkelästä Haukipään torppaan. Opetteliko hän kirjoittamaan luottamustehtävien myötä vai eikö vain maininnut siitä aiemmin mitään? Muut Heinijärven torpparit eivät mahdollisesta kirjoitustaidostaan hiiskuneet. Tiedämme kuitenkin, että ainakin Ville Metsäraukola osasi kirjoittaa.
Herttualan kylään kuuluneessa Palomäessä oli kirjoitustaitoinen itsellisen vaimo Ida Palomäki. Muut sillä puolella Mustajärveä asuneet eivät ole merkintää saaneet. Kalkunmäen maalla asustaneista ainakin Vihtori Markus, Fanny (myöh. Haukipää) ja Kalle Emil Ihantola merkittiin kirjoitustaitoisiksi. Epäilemättä myös Kyröspohjaan merkitty, kansanedustajana myöhemmin toiminut Frans Mustasilta osasi kirjoittaa. Pappi ei kuitenkaan ole hänen taitoaan tuohon aikaan noteerannut.
Parilassa kirjoitustaitoisia löytyi Pertulta. Juho ja Selma Perttu osasivat ainakin jonkun verran kirjoittaa. Talossa oli muutaman vuoden myös kirjoitustaitoinen piika Tyyne Järvinen. Frans Erkkilä oli niin ikään kirjoitustaitoinen. Pukarassa Taavetti ja Fanny Kallioniemi omasivat kirjoittamisen jalon taidon. Ojaniemen maalla muutaman vuoden asunut itsellinen Matti Nordlund kirjoitti myös. Kaarle Jooseppi Mustajärvi (myöh. Eskola) jaTaavetti Peltomäki osasivat hekin käyttää kynää.
Toistan vielä, että yllä on tarkasteltu vain ennen vuotta 1885 syntyneiden ja 1902 - 1911 kylässä varmasti asuneiden kirjoitustaitoa. Sitä tuskin koeteltiin lukusijoilla, joten asia taisi jäädä henkilön oman ilmoituksen varaan.