Murrevisasta jäi vahingossa pois yksi tehtävä, nimittäin mukata-sanan merkitys. Senhän te kaikki olisitte tienneetkin: kompastua, kaatua. Ja tässä luvatut vastaukset viime viikon visaan. Niin, ja muitakin tulkintoja voi olla.

1. Lapsi vietiin tissivieruun sukulaisten tai tuttavien luo oppimaan pois rintaruokinnasta. Hanna Kanerva (os. Haukipää) on kertonut, miten hän kantoi selässään sisarensa Ellin Viidanojankulmalta Salomäkeen mummun luokse tissivieruun. Olen ymmärtänyt, että illalla palattiin kotiin. Ilmeisesti menettelyä jatkettiin niin pitkään kuin oli tarpeen.

2. Sanonta tarkoittaa, että joku tai jokin katoaa yllättäen. Selityksenä olen kuullut, että Hellun talossa Kalkunmäessä oli joskus Vartti-niminen työmies, joka teki tällaisen katoamistempun. Koska tapahtuman ajankohdasta ei ole mitään tietoa, en ole lähtenyt henkilöä jäljittämään. Vartti kyllä esiintyy sukunimenä ainakin Suodenniemellä.

3. Röttiraiti on karkeasta pellavakankaasta valmistettu lakana.

4. Temppeli on kangaspuiden osa, joka kiristää loimen leveälle. Nykyisin käytetään nimeä pingotin.

5. "Koitin tehdä niin, että sialu sisällä soi". Sanontaa käytti äitini, ja se liittyi ruumiilliseen työhön ja usein kiireeseen. Lapsena ihmettelin, miten se sielu oikein soi. Myöhemmin olen tullut senkin tuntemaan.

6. Tulee niinku kopasta ja joka lävestä. Jotakin ainetta, esimerkiksi vettä, tulee paljon. Tuo reikää tarkoittava läpi-sana oli paljon käytössä, leipäläpi, läpileivät.

7. Onnesta on sama kuin onneksi. Onnesta ei käynyt pahemmin.

8. Kaituri oli henkilö, joka myi (ehkä valmistikin) kangaspuiden kaiteita, nykyisin pirtoja. Kaituri-Iisakista kertonut ei itsekään tiennyt, oliko kyseessä yleisnimi kaiteiden myyjille vai oliko joskus ollut Iisakki-niminen kaituri.

Jatketaan vielä tätä aikamatkaa 1930-luvun lopun palveluihin. 1937 ja 1939 ilmestyi julkaisu nimeltä Sininen kirja: Suomen talouselämän hakemisto. Ehkä on mukava katsoa, mitä pitäjässä tuolloin oli tarjolla. Linkit vievät Hämeenkyrön luettelon alkuun. Löytyi sieltä pari kyläläistäkin: 1937 Toivo Mäkisen rakennus- ja huonekalupuusepänliike ja 1939 A. Laineen sekatavarakauppa. Luetteloon pääsy oli luultavasti maksullista, mikä voi näkyä sen kattavuudessa.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.