Blogi

Kun taannoin kävin Tampereen kaupunginarkistossa, sattui hyllystä silmiini Tampereen osoitekalenteri vuodelta 1930. Ehdin selata sitä vain vähän aikaa, mutta muutamia entisiä haukijärveläisiä löysin. Jos olen oikein ymmärtänyt, eivät vanhat osoitekalenterit sisällä kaikkien kaupunkilaisten nimiä ja osoitteita. Luultavasti kirjaan pääsystä on pitänyt maksaa jotakin. Mukana oli kuitenkin paljon ihan tavallista teollisuuden työväkeä.

Missä entiset kyläläiset sitten asuivat? Silja (os. Linnusmäki) ja Urho Lindholm asuivat Tapionkadulla, siis Tammelassa. Aina Mustajärvi työskenteli kutojana ja hänen osoitteensa oli Kuninkaankadulle. Tyyne ja Josefiina Jokela puolestaan asustivat Satakunnankadun varrella. Oiva Viidanoja oli myös jo muuttanut kaupunkiin asuen Satamakadulla. Viitaniemen sisarukset Aina ja Matilda ilmoittivat osoitteekseen Puuvillatehtaankadun varren talon. Kaarle Alfred Mäkinen (Tuomistolta) omisti talon osoitteessa Soukankatu 1. Kartta ja näkymiä tuon ajan Tampereelta löytyy Koskesta Voimaa-sivustolta.

Monet kyläläisistä olivat asettuneet asumaan Pispalan puolelle. Se oli Pohjois-Pirkkalaa vuoteen 1937 asti. Alun perin taloja oli rakennetty Pispalan, Hyhkyn, Raholan ja Villilän kylien talojen maille. 30-luvulle tultaessa osa oli ostanut tonttinsa omakseen. Henkikirjojen mukaan ainakin Lauri Kaunisto, Matilda Santamäki (Juho Ivar Santamäen leski), Anselm Antila ja Vihtori Ihantola omistivat talonsa lisäksi myös tilan (tontin) Pispalassa. Koska muodollisesti oltiin maaseudulla, ei käytössä ollut samanlaista osoitejärjestelmää kuin kaupungissa. Tiet lienee jo 30-luvulla nimetty, mutta henkikirja ei niitä tunne. Myöskään mitään osoitekalenteria ei ole käytettävissä. Pispalassa asuivat 30-luvulla edellä mainittujen lisäksi ainakin Silja Eng (ent. Koivisto), Kalle Heino perheineen, Juho Kaunisto perheineen, Arvo Leivo, Taavetti Palomäki (Viidanojankulmalta) perheineen, Jaakko Ristilä perheineen, Oskar Metsänen perheineen, Kalle ja Vilhelmiina (os. Kinkki) Andersson perheineen sekä Kalle Jokela perheineen. Kuva tuon ajan Pispalasta löytyy edellä mainitulta sivustolta.

Lukuisat ovat ne kyläläiset, jotka vuosikymmenien mittaan ovat muuttaneet Tampereelle. Osa on pitänyt tiiviisti yhteyttä vanhaan kotikyläänsä, toisilla taas käynnit ovat harvenneet.

Haluan lopuksi toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää pääsiäisaikaa.

Hugo Sillanpää syntyi Tyrväällä lokakuussa 1887. Hänen vanhempansa asuivat tuolloin Kaukolan Ala-Knaapilla, josta kuitenkin muuttivat jo parin vuoden kuluttua Vihattulan kylän Pohjalan Sillanpään torppaan. Hugon vanhin sisko Maria Vilhelmiina jäi miehensä kanssa viljelemään Ala-Knaapia. Torpasta tarttui mukaan sukunimi ainakin osalle sisaruksista, joita oli kaikkiaan 10. Osa tosin kuoli pienenä. Hugo Johannes oli sisarussarjan toiseksi nuorin. Hugo palasi kahden veljensä kanssa 1903 Ala-Knaapille, kävi sieltä rippikoulun ja muutti 1907 Nuupalaan.

Nuupalaan olivat tulleet myös vanhemmat Kalle Heikki ja Maria Loviisa Sillanpää sekä osa lapsista. Perhe asettui Nuupalan Innilään itsellisiksi. Isä Kalle Heikki kuoli 1909 ja sisarukset muuttivat muualle. Hugo asui Nuupalassa äitinsä ja sisarensa kanssa vuoteen 1914. Joskus vuosien 1909 ja 1914 välissä hänelle on rippikirjaan merkitty ammatiksi sähkömonttööri. Hän lienee päässyt mukaan, kun Tyrvään Hartolankosken voimalaitos rakennettiin 1900-luvun alussa ja sieltä vedettiin sähköjä muualle pitäjään. Isä Kalle Sillanpää tosin kuoli Ylöjärvellä ja haudattiinkin sinne, joten pieni mahdollisuus jää, että siellä olisi oltu sähkötöissä. Hugolla on kuitenkin säännöllisesti ehtoollisella käynnistä merkintöjä Tyrväällä, joten sähkötöiden oppimiseen se on todennäköisempi paikka.

Rippikirja kertoo, että Hugo muutti Hämeenkyröön 24.12.1914. Todellisuudessa muutto lienee tapahtunut hieman aiemmin. Herttualan sähkömylly aloitti toimintansa 1914, joten linjaa sinne oli vedetty jo vähän aikaisemmin. Hämeenkyrön Sanomat kertoi alkuvuodesta 1924, että Hugo Sillanpää sai rahalahjan Osakeyhtiö Hierulta tunnustuksena 10-vuotisesta uskollisesta palveluksesta. Avioliiton Iida Hillun kanssa hän on solminut viimeistään vuoden 1914 lopussa tai aivan seuraavan alussa, sillä vuoden 1915 henkikirjaan heidät on merkitty Kalkunmäen Märrille. Ehkä he asuivat varsinaisen Kalkunmäen kylän alueella ennen kuin ostivat tilansa ja rakensivat talon entisen Ihantolan torpan maille. Ainakaan ei tiedossa ole yhtään sellaista rakennusta Haukijärven kylästä, joka olisi tuohon aikaan sijainnut Märrin maalla.

Niin pääsi Haukijärvikin nauttimaan sähköstä, viimeiset kulmakunnat tosin vasta sotien jälkeen. Mutta siitä joskus myöhemmin enemmän.

Tyrvään rippikirjoihin ei ole linkkejä, koska ne veisivät SSHY:n maksullisille jäsensivuille. Kiitos Anne Metsäpurolle Tyrvään sähköistämistä koskevista tiedoista.

Sarjamme, kuten esikuvansa Hämeenkyrön Sanomissa, on ehtinyt vuoteen 1926. Mitä Haukijärvellä tapahtui 90 vuotta sitten paikallislehden kertoman mukaan? Aloitetaan kirkollisista ilmoituksista. Yli ajan rajan siirtyivät Kalle Kaunisto, Mariaana Kivimäki ja Kerttu Kukkola.

Avioliittoon kuulutettiin Uuno Molander Kuusankoskelta ja Saara Söderling, Uuno Sampakoski Laviasta ja Bertta Erkkilä, Nikolai Mäkelä ja Ester Kanerva, Paavo Laine ja Elsa Metsäraukola, Viljo Uusikulku Suodenniemeltä ja Tekla Mustajärvi sekä Lauri Niemi ja Aina Mäkinen. Lisäksi Väinö Laaksonen otti naimakirjan Salmin ortodoksiseen seurakuntaan.

Myös muutamia paikkakuntaa vaihtaneita oli. Frans Söderling  ja Toivo Mäkelä muuttivat Pohjois-Pirkkalaan. Otto Söderling puolestaan siirtyi Tampereelle. Entinen muonarenki Fredrik Rothovius muutti Kangasalle.

Kinkerit pidettiin Sillanpäässä. Kiertokoulun alkamisesta Heinijärven Metsävanhalassa oli myös ilmoitus. Kaiketi kyse oli kumminkin Metsäraukolasta. Kansakoulussa alkoi syyslukukausi 23. päivä elokuuta, jolloin toimitettiin sisäänkirjoitus. Opiskelu alkoi I osastolla samana päivänä, muilla kesäloma jatkui vielä.

Kunnallisissa tehtävissä olivat mukana Kalle Haukipää taksoituslautakunnassa ja Frans Mustasilta valtuuston varapuheenjohtajana sekä muutamissa muissa tehtävissä. Samuli Metsäraukola valittiin lisäjäseneksi taksoituslautakuntaan. Mauno Erkkilä oli ilmeisesti muuttanut pois kylästä, sillä hänen tilalleen koulun johtokuntaan valittiin Vihtori Järvelä. Syksyllä johtokuntaan valittiin Julia Estlander ja Frans Mäkinen.

Koululla tehtiin remonttia. Huutokaupalla annettiin vähimmän vaativalle saunarakennuksen vesikatto uudelleen katettavaksi, uusien urheiluvälineiden teko, kouluhuoneiston lattioiden maalaus ja opettajan huoneiden tapiseeraus. Kaksi ensin mainittua tekijän omista aineista, maalit ja tapetit tulivat teettäjältä.

Ihan kaikki eivät pysyneet kaidalla polulla. Eräs palvelijatar Haukijärveltä tuomittiin käräjillä varkaudesta seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen, mikä kuitenkin muutettiin ehdonalaisuudeksi viiden vuoden koetusajalla. Hän oli vienyt palveluspaikastaan pienempiä eriä rahaa ja vaatteita. Sen sijaan kieltolakirikoksista haukijärveläisiä ei näyttäisi tuomitun tuona vuonna. Tosin heti Herttualan puolelta rangaistuksia tuli kahteenkin perheeseen.

Puhelinoloista kertoneessa jutussa mainittiin 12 kilometrin pituinen linja kirkonkylän keskuksesta Pakkasen kartanoon. M. Frantsila ilmoitti aloittavansa matkustaja-autoliikenteen linjalla Hämeenkyrö - Tampere niin, että auto lähti Pakkasen ristiltä 6.40 ap ja ajoi kirkonkylän kautta Tampereelle. Sieltä auto lähti takaisin klo 3 ip. Gustav Estlander ilmoitti palkkiosta sille, joka antaa vihjeen kadonneesta hiehosta. Se oli hävinnyt 26. päivä toukokuuta.

Huutokauppailmoituksia oli vain yksi. Väinö Suni ilmoitti marraskuussa huutokaupasta, jossa myytiin kuusi lypsylehmää, kolme pian poikivaa hiehoa ja yksi sonni. Huudot oli maksettava paikalla.

Taannoin kerroin, että Haukijärvellä toimi 30-luvun lopussa kirjekerho, oman aikansa etäopiskelumuoto. Mutta jo joulukuussa 1915 ilmestynyt Aamulehti kirjoitti haukijärveläisten perustaneen kotiopintopiirin, johon liittyi 15 henkeä. Koululla oli nimittäin pidetty Kotikasvatusyhdistyksen luento lastenkasvatuksesta ja kotiopinnoista, myyty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja kerätty kolehtikin. Kotiopintopiirin myöhemmästä toiminnasta ei jutussa valitettavasti kerrota mitään.

Joskus aiemmin oli esillä Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräys, joka sekin suoritettiin 30-luvun lopussa. Kaija Liisanantti on löytänyt kunniakirjan, jonka hänen isänsä on saanut rahastolle antamastaan lahjoituksesta.

Siirrytään sitten 50-luvulle. Huhtikuussa 1955 pidettiin Koskilinnassa kirjallisuusjuhla, jonka tuotto meni Hämeenkyrön Yhteiskoulun hyväksi. Paikalla oli useita kirjailijoita, joista nimekkäin oli Väinö Linna. Hänen teoksensa "Tuntematon sotilas" oli ilmestynyt edellisenä vuonna ja herättänyt kovasti keskustelua. Kyröskosken kirjakauppa mainosti teosta ilmoituksessaan Hämeenkyrön Sanomissa. Mielenkiintoista ilmoituksessa on, että kirjaa saattoi ostaa kirjakaupan asiamiehiltä eri kylillä. Haukijärvellä sitä myi Lyyli Leppihalme. Luultavasti kirja meni hyvin kaupaksi Haukijärvelläkin.

Lapsiakin muistettiin 50-luvulla. Osuusliike Oma järjesti lastenkodin asukkaille juhlan, josta "ei puuttunut sokerimunkkeja eikä punaista limonadia", kuten asiasta uutisoinut paikallislehti totesi. Juhlassa esiintyi taiteilija Esa Karttunen. Hän esitti sekä musiikkiohjelmaa että taitovoimistelua. Lopuksi katsottiin värielokuva "Arkipäivän Satu".