Haukijärvellä on vuosikymmenten saatossa ehtinyt toimia useita yhdistyksiä ja seuroja. Seuraavassa on luettelonomainen esitys kylässä eri aikoina toimineista yhdistyksistä. Se ei ole täydellinen, lyhytikäisiksi jääneitä seuroja ei välttämättä enää muista kukaan.
Poliittisista puolueista kylässä on tarkasteltavana aikana yhdistys tai alaosasto ollut SDP:lla, SKDL:lla, SKP:lla, Suomen Pienviljelijäin puolueella ja Maalaisliitolla. Haukijärven työväenyhdistys kuului perustamisestaan (1906) saakka SDP:een, kunnes 50-luvun alussa siirtyi SKDL:oon. Siitä tuolloin eronneet sosiaalidemokraatit jatkoivat vielä jonkin aikaa omalla yhdistyksellään, joka käytti nimeä Hämeenkyrön Läntinen Sos. -dem. Yhdistys. SKP:n osasto syntyi pian sodan jälkeen. Suomen Pienviljelijäin puolueen Mustajärven osasto ry rekisteröitiin 1930. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana oli Vihtori Järvelä. Yhdistys ei liene ollut kovin pitkäikäinen. Maalaisliiton paikallisosasto aloitti toimintansa 1951. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Mikko Halonen.
Parilassa oli vuonna 1918 suojeluskuntaosasto, mutta se ei liene toiminut kovin pitkään.
Urheiluosastot Haukijärven Ryhti ja Haukijärven Urheilijat edistivät kyläläisten liikuntamahdollisuuksia.
Maamiesseura ja sen naisosasto aloittivat toimintansa sodan jälkeen, pienviljelijäyhdistys toimi 60-luvulla. Kylällä toimi lapsille ja nuorille tarkoitettu maatalouskerho jo 30-luvulla. Sen toiminta jatkui ainakin 50-luvlle saakka. 1936 toimintaansa käynnistäneen Hämeenkyrön Maamiesseuran toimialueeksi määriteltiin kirkonkylän, Haukijärven, Heinijärven ja Jumesniemen koulupiirit. Sen toiminnassa oli mukana ainakin Pakkasen tilanhoitaja Saarinen.
Saaprun marttayhdistyksen toimintaa päätettiin 1949 jatkaa Haukijärvellä. Silloin yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Luukkanen, varapuheenjohtajaksi Hilja Kotti, sihteeriksi Kirsti Virkki ja rahastonhoitajaksi Elsa Toiviainen. Muita aktiiveja olivat ainakin Anna-Liisa Toiviainen, Sirkka-Liisa Jääskeläinen ja Anna-Liisa Mylläri. Alkuvuosina jäsenistö koostui pääasiassa Pyhäjärveltä tulleista. Vuonna 1952 yhdistys sai nimekseen Haukijärven marttayhdistys. Yhdistys järjesti kursseja, joulu- ja äitienpäiväjuhlia, laati puutarhasuunnitelmia, teki retkiä maatalousnäyttelyihin ja Pyhäjärvi-juhlille ja muisti muutenkin jäsentensä entistä kotiseutua. Myöhempinä vuosina yhdistykseen liittyi myös muita kyläläisiä. Yhdistyksen toiminta päättyi 1980-luvulla.
Mustajärvenkulmalle perustettiin ennen sotaa pienviljelijäyhdistys, jonka yhteydestä edellä mainitttuun puolueosastoon ei ole tietoa. Yhdistys rekisteröitiin sodan jälkeen nimellä Mustajärven seudun pienviljelijäyhdistys. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Suni. Nimi muutettiin Mustajärvi-Seura ry:ksi 1950. Yhdistyksellä oli vippikassa, josta tilapäiseen rahapulaan joutunut saattoi saada rahaa lainaksi. Myös urheilujaosto perustettiin. Kesäjuhlia vietettiin Pajamäessä, joka sijaitsee heti Vanha-Peltomäen jälkeen tien oikealla puolella. Kilpailuja varten hankittiin ilmakivääri ja -pistooli. Seuralla oli myös oma astiasto, jota lainattiin jäsenille. Yhdistyksen toiminta hiipui 50-luvulla, mutta sen omistamaa pesukonetta vuokrattiin 60-luvulle asti. Koneen hoitaja Jenny Suni kävi itse koneen mukana pyykkäämässä taloissa.
Professori Ernesti Hentunen puhumassa kesäjuhlissa Pajamäessä. Kuva on Aulis ja Marja Sunin kokoelmista.
1900-luvun alussa syntyi Parilaan nuorisoseura, jonka toiminta kuitenkin hiipui pian. Siirtoväen omat nuorisoseurat toimivat kylässä sodan jälkeen.
Lähinnä koulun puitteissa on toiminut toivonliittolainen raittiusyhdistys Voitto, jonka toimihenkilöinä olivat opettajat. Yhdistys oli toiminnassa ainakin 30-luvulla.
Kansakoulun johtokunnan pöytäkirjoissa on mainittu eläinsuojeluyhdistys Tilhi, joka on saanut 1914 luvan kokoontua koulun tiloissa. Kyseessä oli koululaisille ja koulunsa päättäneille nuorille tarkoitettu jonkinlainen luontokerho, jonka ylivalvojana toimi Kerttu Lehtosalo.
Nuorison eläinten ystävä-lehti 1.1.1915. Lähde: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, aikakauslehdet
Kirkollista toimintaa edusti Japaninlähetysompeluseura, joka toimi sodan jälkeen. Seurakunnan tyttö- ja poikakerhot kokoontuivat 50-luvulla koululla ja lapsikerhot lastenkodilla. Pyhäkoulutoimintaa oli kylässä 40- ja 50-luvuilla. Pyhäkoulua pitivät kotonaan ainakin Reino Toiviainen, Alma Matikainen, Anna-Kaisa Luukkanen ja Asta Niittymäki. Seurakunnan alainen Haukijärven hiutaleet järjesti hengellistä ohjelmaa eri tilaisuuksissa 30-luvulla. Erilaiset uskonnolliset yhdistykset järjestivät omia tilaisuuksiaan Haukijärvellä. Kokouspaikkana oli tavallisesti koulu, 50-luvulla myös työväentalo. Alaosastoja näillä yhdistyksillä ei Haukijärvellä liene ollut.