Suunnilleen Poutalan kohdalla oikealla puolella tietä on ollut seppä Jokisen asumus. Tilansa hän oli lunastanut omaksi 1910-luvun lopussa. Tilaan kuului maata myös Mustasuon alueella. Taavetti Viktor Jokisen (s. 1860 Viitaniemen torpassa) perheeseen kuuluivat vaimo (vihitty 1888) Elina Karoliina Juhontytär (s. 1865 Kuotilan Luojun torpassa) ja lapset

  • Viktor, s. 1888, k. 1941 Suomenniemellä,
  • Kaarle, s. 1891, k. 1894,
  • Ida Maria, s.1893, k. 1975 Pernajassa,
  • Johannes, s. 1895, k. 1967 Iitissä,
  • Aina Karoliina, s. 1896, k. 1983,
  • Tyyne, s. 1898, k. 1972 Hämeenlinnassa,
  • Elsa Lydia 1901, k. 1908,
  • Fanny, s. 1904, k. 1995 Helsingissä,
  • Sigrid Johanna, s. 1906, k. 1991 ja
  • Tekla Toini, s. 1908, k. 1931.

Taavetti Jokinen oli Amanda Tuomiston ja Matilda Poutalan veli. Pienenä orvoksi jäänyt Elina oli kasvanut aikuiseksi setänsä Mikko Poutalan perheessä. "Mustas-Sillan" sepän käsissä syntyivät sirpit ja viikatteet sekä puiset kärrynpyörät. Hevostyövälineiden ja -ajoneuvojen aikaan kyläseppä oli tärkeä henkilö. Seppä Jokinen kuoli 1932 ja hänen vaimonsa Elina 1942.

Lapsista Viktor käytti sukunimeä Jokisalo. Hänet hyväksyttiin 1910 Evon metsäkouluun, josta hän valmistui metsäteknikoksi 1912. Hän muutti 1915 Parikkalaan. Hänen vaimonsa oli Ida (os. Mäittälä, s. 1885 Askolassa). Myöhemmin perhe asui Suomenniemellä. Ida Maria muutti 1931 Akaaseen. Hän toimi kartanoissa emännöitsijänä. Johannes valmistui rakennusmestariksi Tampereen teknillisestä koulusta. Hän solmi 1937 avioliiton Pyhäselän apteekkari Saimi Kokon (s. 1893 Kauhajoella, k. 1955 Vähäkyrössä) kanssa. Tämän kuoltua hän avioitui apteekkari Liisa Koliksen kanssa. Perhe asui Iitissä. Aina avioitui Väinö Salomäen kanssa asuen ensin Tuomistolla, sitten Metsäraukolassa. Tyyne avioitui Frans Söderlingin kanssa 1923. He muuttivat seuraavana vuonna Pohjois-Pirkkalaan, jossa perheeseen syntyi kaksi tytärtä. Myöhemmin perhe asui Hämeenlinnassa. Fanny muutti Helsinkiin 1920-luvun alussa. Siellä hän työskenteli mm. Osuusliike Elannon myymälänhoitajana. Sigrid muutti Helsinkiin samoihin aikoihin kuin Fannykin. Sieltä hän siirtyi Porvooseen, jossa toimi WSOY:n kirjansitomon osastonjohtajana. Tekla asui kuolemaansa saakka vanhempiensa luona.

Jokisia

Taavetti ja Elina Jokinen kuvassa keskellä, ylärivissä vasemmalta Aino, Hannes, Tyyne, Fanny, Ida, Ida (miniä) ja Vihtori sekä tytär Martta. Edessä istumassa Siiri ja Tekla. Kuvattu 1918 - 1920. Kuvan omistaa Sulo Salomäki.

Seppä Jokisen paja

Kuvassa seppä Jokinen tyttärenpoikansa Sulon kanssa pajan luona 1929. Kuvan omistaa Sulo Salomäki.

Huutokauppa

Haukijärven kyläläisiä kokoontuneina huutokauppaan pajan edustalle seppä Jokisen kuoleman jälkeen. Kuva on 1930-luvun alusta. Kuvan omistaa Sulo Salomäki.

Lehtiset

Tila myytiin 1935 Pakkaselle, jonka työväkeä mökissä asui sotiin saakka. Ennen sotia ja vielä sota-aikaan asukkaana oli Vihtori Lehtinen (s. 1873 Ikaalisissa, k. 1953), joka oli ollut Pakkasella töissä. Hänen vaimonsa (vihitty 1900) oli Maria Lovisa Mäntylä (s. 1874 Kokemäellä, k. 1940). Henkikirjojen mukaan perhe oli tullut Haukijärvelle vuoden 1922 aikaan. Lapsia Vihtorilla ja Marialla oli

  • Emma Susanna (Junnila), s. 1901 Ikaalisissa,
  • Väinö Vihtori, s. 1904 Ikaalisissa, k. 1962,
  • Aina Maria, s. 1907 Ikaalisissa, k. 1959 Tampereella,
  • Katri Esteri, s. 1909 Ikaalisissa, k. 1911 Ikaalisissa,
  • Martta Aleksiina (Kotkavuori, Brander), s. 1909 Ikaalisissa, k. 1989 Tampereella ja
  • Jenny Katariina, s. 1913 Ikaalisissa, k. 1991 Tampereella.

Emma muutti 1927 Tampereelle. Väinö kuului Pakkasen työväkeen. Hän asui perheineen Suojalla ja Pakkasella. Aina muutti 1931 Ylöjärvelle. Hänen puolisonsa  oli Martti Kulmala (s. 1905 Ikaalisissa, k. 1941 sodassa). He asuivat Tampereella. Martta muutti Tampereelle 1931. Jenny avioitui Toivo Virtasen (s. 1907 Pirkkalassa, k. 1990 Tampereella) kanssa. Perhe asui Tampereella.

Vihtori Lehtinen

Vihtori Lehtinen. Kuvan omistaa Ari Lehtinen.

Vihtori omisti gramofonin, jota soitteli pientä korvausta vastaan muidenkin iloksi.

Jokisen mökissä toimi 30-luvulla myös Vikmanin kauppa, joka oli Herttualan myymälän haaraliike.

Sodan jälkeen mökissä asui siirtolaisia, ainakin Helvi Halonen perheineen, Juho Virkki perheineen sekä Luukkasen perhe, jotka odottivat omien talojensa valmistumista.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.