Kun Mäntysalon kohdalta on kuljettu kilometrin verran, kääntyy vasemmalle tie, jonka päässä on talo. Se on entinen Parrin torppa Koivisto, perustettu 1853. Sen torpparina on vuosisadan vaihteessa ollut Taavetti Oskar Juhonpoika (s. 1856 Kiikoisissa, k. 1931). Hänen vaimonsa (vihitty 1883) oli Matilda Kustaavantytär (s. 1853 Kierikkalassa, k. 1932). Heillä oli lapset

  • Taavetti Aleksius, s. 1884, k. 1965 Kanadassa,
  • Kaarle Kustaa, s. 1887, k. 1952 Duluthissa Minnesotassa,
  • Johannes Viktor, s. 1890, k. 1891,
  • Väinö Aleksander, s. 1888, k. 1892,
  • Hulda Maria, s. 1892, k. 1981 Yhdysvalloissa,
  • Hilda Karoliina, s. 1894, k. 1933 ja
  • Vilhelmiina, s. 1898, k. 1898.

Taavetti ja Kalle Koivisto muuttivat 1908 Fort Williamiin Kanadaan. Taavetti käytti myöhemmin nimeä Koivu. Hän työskenteli seppänä, työnjohtajana ja rautateillä Kanadassa. Hänen puolisonsa oli Anna Smedberg (os. Hyvärinen, s. 1888 Helsingissä, k. 1979 Thunder Bayssa Kanadassa). Kaarle siirtyi Kanadasta Minnesotaan. Hän avioitui Maria Korkiamäen (s. 1891 Kauhajoelle, k. 1937 Duluthissa) kanssa. Hulda avioitui Erland Maatialan kanssa. He muuttivat Amerikkaan 1913. Erlandin kuoleman jälkeen Hulda avioitui Uuno Kiven (s. 1888 Lapualla, k. 1978 Minnesotassa Yhdysvalloissa) kanssa. Vuoden 1924 henkikirjoihin on merkitty vanhemmat Taavetti ja Tilda sekä lapsista Hilda.

Hilda kuulutettiin 1927 avioliittoon työmies Urho Hujon (s. 1894 Suodenniemellä, k. 1949) kanssa. Perheessä oli lapset Eino Ilmari (Koivisto, s. 1922, k. 1972 Borlängessä), Impi Maria (Maija Silvola, s. 1926, k. 2020 Espoossa), Lahja Marjatta (Rasila, s. 1928, k. 2004 Tampereella), Matti Ilmari (s. 1929, k. 1993 Ikaalisissa), Mikko Leonard (s. 1931, k. 2019 Jyväskylässä) ja Rauha Julia (Koskiluoma, s. 1932). Perhe asui 30-luvun alussa Parilassa, ainakin Rantalassa. Myöhemmin he muuttivat Heinijärvelle, missä asuivat Marjamäen tilalla vuoteen 1936. Impi muutti 1949 Helsinkiin,  Lahja 1943 Nurmijärvelle ja Mikko 1949 Jyväskylään.

Taavetti ja Matilda Koivisto luopuivat torpparioikeuksistaan 1918 tehdyllä eläkevälikirjalla. Siinä sovittiin, että heille jää asuttavaksi Vuorenmaan lohkotilan pieni asumus, vähän perunamaata ja puutarha. Sopimusta muutettiin 1925 niin, että asumisoikeus siirtyi Antilan torppaan.

Koiviston sai lunastaa Selkeen torpassa aiemmin asunut perhe. Estlander myi tilan 1925 tehdyllä kauppakirjalla Kalle ja Maria Selkeelle. Nämä myivät sen seuraavana vuonna pojalleen Hugolle (s. 1899, k. 1975). Päärakennus on rakennettu 1926. Hugo Selkeellä oli ensimmäisen vaimonsa Lempi Matildan (os. Kaipila, s. 1902, k. 1924) kanssa poika Kauko (s. 1924, k. 1945). Toisen vaimon Olga Esterin (os. Peltonen, s. 1907 Kuorevedellä, k. 1996) kanssa oli tytär Hilkka (s. 1927, k. 2010). Tämä avioitui 1948 Martti Luukkasen (s. 1925 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1996) kanssa.

Selkeen talo

Selkeet rakensivat Koivistolle uuden talon. Kuva on Hilkka Luukkasen arkistosta.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.