Viidanojankulma

Kalle Linnusmäki syntyi Tättälän taloon kuuluneessa Santamäentorpassa 4.2.1857. 18-vuotiaana Kalle lähti töihin Tampereen-Turun radalle. Sieltä hän siirtyi rengiksi Mouhijärvelle, missä avioitui torpan tyttären Siina Murtomäen kanssa.

Asuttuaan kolme vuotta Mouhijärvellä Kalle alkoi raivata uudisviljelystä Heinijärven takamaille, Hämylän taloon kuuluvaan ns. Linnusten maahan. Kerrotaan, että Kalle kysyi lupaa torpalleen vasta kun se oli jo lähes valmis. Torppaansa astuttuaan Kalle muutti nimensä Santamäestä Linnusmäeksi.

Luonto ja kasvit olivat kiehtoneet Kallea pienestä pitäen. Jo ennen Linnusmäkeen muuttoaan hän oli pistäytynyt silloin tällöin Suoniemessä Kuljun kartanon puutarhurin luona tutustumassa puutarhaviljelyn alkeisiin.

Linnusmäessä Kallen rakkaus luontoon syveni ja hän kiinnostui kasveista ja puutarhanhoidosta entistä enemmän. Kalle Linnusmäki hankkiutuikin oppiin Tampereelle, kaupunginpuutarhuri Gauffinin palvelukseen, missä hän oli kolmena kesänä. Myöhemminkin Kalle työskenteli aika ajoin useiden ammattipuutarhurien kanssa.

Kalle Linnusmäki puutarhassaan, kuva kirjasta Hämeenkyrön arvokkaat luontokohteet

Kotipitäjän ohella tälle kiertelevälle puutarhurille ja siemenkauppiaalle, tulivat tutuiksi lähipitäjienkin puutarhat. Erityinen sydämen asia Kalle Linnusmäelle oli torppareiden valistaminen puutarhanhoidossa. Kasvi- ja puutarhanhoidon välittämiseen Kalle paneutuikin antaumuksellisesti 1900-luvun alkupuolella, jolloin hän alkoi harrastaa myös varsin laajaa siemenkauppaa.

Kalle Linnusmäki oli toisen hämeenkyröläisen kasviharrastajan H. A. Printzin uskollinen ystävä. Printzille ja Nokian Pitkäniemen ylilääkärille, professori Emil Hougbergille Kalle keräsi eri pitäjistä monia harvinaisia kasveja.

Kalle Linnusmäki kuoli 30.7.1930.

Reliefi Kalle Linnusmäen hautakivessä Hämeenkyrön hautausmaalla

Viimeisenä tällä suunnalla, noin kilometrin päässä Santalasta, lähellä Mouhijärven rajaa, on Linnusmäki, joka oli vuonna 1882 perustettu Heinijärven Hämylän torppa. Linnusmäkeen kuljettiin sekä Viidanojankulmalta että Häijään Perämaan kautta.

Torpparina oli Kaarle Taavetinpoika, s. 1857 Hämeenkyrössä, k. 1938 Hämeenkyrössä. Hän oli lähtöisin Santamäestä. Hänen vaimonsa Eufrosina Tuomaantytär (Murtomäki) oli syntynyt 1862 Mouhijärvellä ja kuoli 1927 Hämeenkyrössä. Heillä oli lapset

• Kaarle Viktor, s. 1879 Mouhijärvellä, k. 1968 Tampereella,
• Taavetti Matias, s. 1882 Mouhijärvellä, k. 1928 Tampereella,
• Eevert Paavali, s. 1886 Hämeenkyrössä, k. 1886 Hämeenkyrössä,
• Silja Matilda, s. 1887 Hämeenkyrössä, k. 1964 Tampereella,
• Otto Anselm Arttur, s. 1890 Hämeenkyrössä, k. 1891 Hämeenkyrössä,
• Anna Vilhelmiina Loviisa, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1895 Hämeenkyrössä,
• Vilhelm Anselm Arttur, s. 1897 Hämeenkyrössä, k. 1971 Tampereella,
• Ida Martta, s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1986 Tampereella ja
• Erkki Sulo Paavali, s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 1940 sodassa.

Kalle Linnusmäki tunnettiin lisäksi puutarhaharrastuksestaan, jonka merkeissä hän liikkui laajasti pitäjässä. Torpanhoito jäi silloin enemmän muun perheen harteille. Harrastus oli uusi ja herätti kummastusta muissa ihmisissä. Vuonna 1910 torpan pinta-ala oli vain 1,3 hehtaaria. Kaarle Taavetinpoika toimi myös sunnuntaikoulun opettajana.

Linnusmäen lunastusasiaa on käsitelty vuokralautakunnan kokouksessa 1920. Torppa erotettiin itsenäiseksi tilaksi 1927. Samana vuonna tehdyllä kauppakirjalla Kalle Linnusmäki myi tilan pojalleen Paavolle.

Seuraavan vuoden henkikirjoihin on merkitty Kaarle Taavetinpoika ja Erkki (Paavo). Kaarle Viktor muutti Tampereelle 1901 ja Taavetti 1903. Kaarle käytti sukunimeä Viitaoja ja myöhemmin nimeä Salo. Hän oli ammatiltaan sähköasentaja. Hän avioitui 1907 Johanna Kärkkäisen (s. 1879 Kiuruvedellä, k. 1957 Tampereella) kanssa. Perhe asui 1920 Pispalassa, mutta muutti sieltä 20-luvun alussa Tampereelle. Taavetti käytti nimeä Mäkinen. Hän avioitui 1910 Ilma Regina Mäkelän (s. 1886 Virroilla, k. 1974 Tampereella) kanssa. Silja muutti 1912 Tampereelle. Hänet kuulutettiin 1917 siellä avioliittoon palosotilas Edvard Urho Lindholmin (s. 1891 Ruovedellä, k. 1939 Tampereella) kanssa. Vilhelm (Vilho) Anselm muutti 1916 Tampereelle. 1923 hän matkusti Kanadaan. Hän kuitenkin palasi takaisin Tampereelle.  Hän avioitui 1928 Aune Maria Pajusen (s. 1908 Luopioisissa, k. 1972 Tampereella) kanssa. Perhe asui Tampereella. Vilho toimi uunimuurarina.  Ida Martta avioitui 1922 Niilo Vihtori Jaakkolan (s. 1899 Mouhijärvellä, k. 1966 Tampereella) kanssa. He asuivat joitakin vuosia Linnusmäessä ennen kuin muuttivat 30-luvun alussa Pohjois-Pirkkalaan. Sieltä he siirtyivät 1934 Tampereelle.

Erkki (paremmin tunnettu nimellä Paavo) asui kotitilalla perheineen. Hän kaatui sodassa 1940. Hänen vaimonsa (kuulutettu 1932) oli nimeltään Aune Sofia, os.Tuominen Mouhijärveltä (s. 1908, k. 1989). Heillä oli kaksi lasta,

• Simo Rainer, s. 1932 Hämeenkyrössä, k. 1973 Tampereella ja
• Paavo Erik, s. 1940 Hämeenkyrössä, k. 1999 Tampereella.

Paavo syntyi vapunpäivänä 1940. Kerrotaan, että Kalle Niemi vei Aune Linnusmäen tuolloin kirkolle hevosella ja reellä. Hän ajoi oikoteitä ja lopuksi Kirkkojärven yli. Talvi oli siis ollut varsin kova. Paavo kävi koulua Haukijärvellä. Hän tuli pimeinä aamuina lyhty kädessä Santamäkeen, jätti lyhtynsä porstuaan ja jatkoi matkaansa kouluun. Yhteyksistä Mouhijärven suuntaan kertoo se, että Simo kävi kansakoulun Häijään Perämaassa. Simo avioitui Anja Sulinin kanssa ja muutti 50-luvulla Tampereelle. Paavo muutti Tampereelle 1957. Hänen puolisonsa oli Sinikka (os. Joensuu).

Myöhemmin Aunen puoliso oli Kalle Leppänen (s. 1909 Merikarvialla).

Talo on edelleen suvun hallussa.

Linnusmäki, kuva kirjasta Hämeenkyrön arvokaat luontokohteet

Kun matkaa jatketaan Santamäestä tullaan Santalaan. Aikaisemmin pihan läpi kulkenut tie on siirretty nykyiselle paikalleen sodan jälkeen.

Santala on erotettu vanhasta Santamäestä 1929. Ensimmäisenä isäntänä oli Lauri Niemi (s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 2000 Hämeenkyrössä), hänen vaimonsa oli Aina Maria os. Mäkinen (Yliviidanojalta), s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1984 Hämeenkyrössä. Heillä oli Sulo-niminen poika (s. 1927 Hämeenkyrössä, k. 1988 Hämeenkyrössä). Sulo toimi taksiautoilijana 1950- ja 1960-luvulla. Talo on edelleen suvulla.

Lauri Niemi veljenpoikansa kanssa, taustalla Santalan rakennuksia, kuvan omistaa Hannu Niemi.

Kun matkaa jatkettiin Rajalasta mäkeä ylös, tultiin Santamäkeen. Santamäki on ollut vuonna 1822 perustettu Tättälän torppa, joka on itsenäistynyt 1922. Rippikirjat mainitsevat sen asukkaiksi torppari Matti Juhonpojan (s. 1842 Mouhijärvellä, k. 1911 Hämeenkyrössä) ja hänen vaimonsa Ulrika Tuomaantyttären (os. Niura, s. 1830 Mouhijärvellä, k. 1895 Hämeenkyrössä). Ulrika oli Judit Palomäen sisar. Matilla ja Ulrikalla oli lapset

• Matti Nestor, s. 1867 Hämeenkyrössä, k. 1903 Hämeenkyrössä,
• Cecilia Josefiina, s. 1869 Hämeenkyrössä, k. 1955 Tampereella ja
• Juho Iivari, s. 1874 Hämeenkyrössä, k. 1920 Tampereella.

Matti Nestor Matinpoika avioitui 1896 Hilda Karolina Kustaantyttären (os. Myllymäki, s. 1869 Mouhijärvellä, k. 1913 Mouhijärvellä) kanssa. Heillä oli lapset

• Katri Matilda, s. 1896 Hämeenkyrössä, k. 1970 Tampereella,
• Elsa Maria, s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1993 Eräjärvellä, 
• Matti Lauri, s. 1901 Hämeenkyrössä, k. 1981 Längelmäellä ja
• Kalle, s. 1903 Hämeenkyrössä, k. 1903 Hämeenkyrössä.

Kallen syntyessä Matti Nestor oli jo kuollut. Ilmeisesti Matti ja Hilda olivat ennen Matin kuolemaa ostaneet Mouhijärven Pukaran Ylinapasta erotetun Ruskeen tilan. Sinne Hilda muutti lasten kanssa vuoden 1903 lopussa. Katri muutti 1914 Teiskoon, mutta palasi sieltä takaisin kotiin 1919. Hänet vihittiin 1921 avioliittoon ylöjärveläisen Kaarlo Evert Salosen (s. 1888 Ylöjärvellä, k. 1962 Tampereella) kanssa ja hän muutti Ylöjärvelle. Elsa avioitui Artturi Rantasen (s. 1905 Eräjärvellä, k. 1980 Eräjärvellä) kanssa.

Cecilia avioitui Matti Evert Taavetinpojan kanssa ja perhe asui Koivistolla. Juho Iivari muutti 1907 Tampereelle. Hän avioitui 1908 Matilda Rantasen (s. 1877 Ylöjärvellä, k. 1946 Tampereella) kanssa. Perhe muutti 1914 Pispalaan.

Vuonna 1920 tehdyllä kauppakirjalla Santamäen osti Erik Myllymäki (s. 1887 Lempäälässä, k. 1956 Kanadassa). Vuonna 1922 hän avioitui Lyydia Maria Mikkolan (s. 1899 Jämijärvellä, k. 1978 Kanadassa) kanssa.  Vuonna 1923 he muuttivat Kanadaan. Erik Myllymäki oli asunut Amerikan mantereella aiemminkin pariin otteeseen. Poika Kalle Viljam (s. 1922 Hämeenkyrössä, k. 1923 Hämeenkyrössä) jäi sukulaisten luo Jämijärvelle. Ei ole tiedossa, asuivatko Myllymäet talossa lainkaan. Tosin kirjoilla he kyllä olivat Hämeenkyrössä. Ennen Kanadaan lähtöä Erik Myllymäki piti Santamäessä huutokaupan, jossa tila ja irtaimistoa oli myynnissä.  Hän myi tilan Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemelle.

Niemet

Vuonna 1923 taloon muutti Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemen perhe. He olivat lähtöisin tämännimisestä torpasta läheltä Kelhäjärveä, tosin he olivat asuneet ennen Santamäkeen tuloaan muutaman vuoden Lamminkulmalla.

Perheen lapsista Frans (s. 1900 Hämeenkyrössä, k. 1967 Tampereella) muutti myöhemmin Tampereelle. Lauri Vilhelm (s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 2000 Hämeenkyrössä) oli isäntänä naapuritalossa Santalassa. Hilma Johanna (Hanna) (s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1974 Hämeenkyrössä) avioitui Frans Lamminsivun kanssa. Kalle Erland (s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1986 Hämeenkyrössä) oli Santamäen isäntänä isänsä jälkeen. Hänellä oli vaimo Martta Maria os. Manni (s. 1910 Hämeenkyrössä, k. 2004 Hämeenkyrössä) ja tytär Sylvi (s. 1938 Hämeenkyrössä, k. 1968 Mouhijärvellä). Uuno Erik (s. 1912 Hämeenkyrössä, k. 1995 Ylöjärvellä) asui ensin Heinijärvellä ja muutti perheineen myöhemmin Ylöjärvelle.

Talo on edelleen suvulla.

Kalle Niemi oli hyvä jutunkertoja. Kerran hän kohtasi tiellä joukon kylän poikia. Pojat pyysivät, että Kalle valehtelisi heille. Kalle valitti ettei millään ehdi, kun täytyy kiireesti hakea kalavehkeitä, Ilveslammista nousee mahdottomasti kalaa. Pojat tietysti siitä paikasta pyörineen onkien ja muiden kalavehkeiden hakuun ja sen jälkeen kiireesti Ilveslammille. Seuraavan kerran Kallen nähdessään pojat valittivat, että Kalle oli valehdellut heille (Ilveslammissa ei ole tiettävästi koskaan ollut kalaa). Kalle muistutti mitä pojat olivat pyytäneet.

Santamäki 1950-luvulla tuntemattoman taiteilijan kovalevylle ikuistamana, maalauksen omistaa Eija Niemi.