Mustajärvenkulmaa

Parrin Vuorenmaa on sijainnut ilmeisesti lähellä Koivistoa. Torppari Evert Vuorenmaa kuoli 1888. Leski Karoliina Matintytär (s. 1856 Hämeenkyrössä, k. 1933 Hämeenkyrössä) ja lapset

• Evert Viktor, s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1961 Suodenniemellä,
• Hilma, s. 1884 Hämeenkyrössä ja
• Jeremias, s. 1887 Hämeenkyrössä, k. 1976 Illinoisissa.

asuivat todennäköisesti torpassa ainakin jonkin aikaa tämän jälkeen. Karoliinalla oli lisäksi lapset

• Fanny Matilda, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1926 Hämeenkyrössä,
• Kalle Justinus, s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1918 vankileirillä,
• Hulda Vilhelmiina, s. 1897 Hämeenkyrössä ja
• Ivar Mikael, s. 1899 Hämeenkyrössä.

Perhe asui myöhemminkin Parilassa, mutta tarkempi asuinpaikka ei ole tiedossa. Hämeenkyrön Sanomien mukaan on leski Karoliina Matintytär Parilasta saanut 1922 sukunimen Vuorenmaa, koska on ollut aiemmin naimisissa torppari Vuorenmaan kanssa. Karoliina käytti myös sukunimeä Mäkinen. 1932 hän asui Järvenkylässä.

Evert käytti sukunimeä Mäki. Hän avioitui 1907 Aleksandra Matilda Katajiston (s. 1884 Mouhijärvellä, k. 1939 Suodenniemellä) kanssa. Heillä oli lapset Viljo Olavi (s. 1908 Hämeenkyrössä, k. 1928 Suodenniemellä) ja Kaarlo Evert (s. 1911 Hämeenkyrössä, k. 1981 Nokialla). Evert muutti 1913 Minnesotaan. Hän palasi myöhemmin takaisin Suomeen. Perhe asui 1911 Kalkunmäessä, muutti 1920 Uotsolan Hopun Järvensivulle ja sieltä 20-luvulla Suodenniemelle. Hilma, Jeremias, Fanny, Kalle ja Ivar käyttivät sukunimeä Mäkinen. Hilma avioitui 1911 Kalle Koskisen (s. 1876 Viljakkalassa) kanssa. Perhe asui Viljakkalassa ja Pirkkalassa ennen kuin 1913 muutti Yhdysvaltoihin. Jeremias muutti 1910 Yhdysvaltoihin, missä opiskeli hammaslääkäriksi. Hän asui perheineen Waukeganisssa Illinoisisssa. Hänen puolisonsa oli Helmi (s. 1899, k. 1988 Illinoisissa).  Amerikkalaisdokumenteissä sukunimi on muodossa Mackey. Kalle todennäköisesti kuoli Tammisaaren vankileirillä. Hänet on myöhemmin julistettu kuolleeksi. Ivar on merkitty henkikirjassa Parilaan vielä 20-luvun lopussa, mutta mahdollisesti hän on asunut muualla.

Söderlingit asuivat Vuorenmaassa 1890-luvulla. Vuosina 1902 - 1904 Vuorenmaassa asui Taavetti Järvinen perheineen. He muuttivat Orivedelle. Heidän jälkeensä siellä asuivat Jeremias Erland Jeremianpoika Wesa-Wuorenmaa (s. 1874 Ylöjärvellä, k. 1943 Karkussa)  ja hänen vaimonsa Matilda (s. 1871 Mouhijärvellä, k. 1940 Karkussa). Heillä oli lapset Eino Erland (s. 1902 Mouhijärvellä, k. 1954 Karkussa) ja Elsa Matilda (s. 1905 Hämeenkyrössä). Perhe muutti 1906 Karkkuun ja käytti myöhemmin sukunimeä Vesa. Myös suutari Keskisen perheen kerrotaan asuneen Vuorenmaassa.

Kun palataan Mustajärventielle, kääntyy pian tie oikealle Mustajärven rantaan. Siellä on Metsäkirmo eli Mustajärvi, joka oli aiemmin Herttualan Kirmon torppa. Se oli perustettu 1806 ja itsenäistyi 1919. Perhe käytti Mustajärveä sukunimenä. 1900-luvun alussa torpassa asuivat vaari, torppari Kaarle Kustaa Taavetinpoika (s. 1841 Hämeenkyrössä, k. 1918 Hämeenkyrössä), hänen vaimonsa Maria Eveliina Matintytär (os. Poussa, s. 1852 Hämeenkyrössä, vihitty 1871, k. 1941 Hämeenkyrössä) sekä lapset

• Hilma Maria, s. 1872 Hämeenkyrössä, k. 1957 Hämeenkyrössä,
• Kaarle Aleksius, s. 1874 Hämeenkyrössä, k. 1935 Hämeenkyrössä,
• Taavetti Viktor, s. 1876 Hämeenkyrössä, k. 1965 Hämeenkyrössä,
• Ida Jusefiina, s. 1878 Hämeenkyrössä, k. 1960 USA:ssa,
• Fanni (Fanny) Matilda s. 1880 Hämeenkyrössä, k. 1880 Hämeenkyrössä,
• Aina Sofia, s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1970,
• Väinö Matias, s. 1885 Hämeenkyrössä, k. 1964 Hämeenkyrössä,
• Fanni Matilda, s. 1887 Hämeenkyrössä, k. 1983 Hämeenkyrössä,
• Anna Lydia s. 1890 Hämeenkyrössä, k. 1890 Hämeenkyrössä ja
• Toivo Sakari, s. 1892  Hämeenkyrössä, k. 1966.

Hilma muutti Tampereelle ja avioitui 1893 Juho Erland Tuomisen (s. 1865, k. 1950 Hämeenkyrössä) kanssa. Myöhemmin perhe asui naapurissa Koivulassa. Kaarlesta tuli Mustajärven isäntä. Kerrotaan, että hän oli hyvä tanssimaan ja toimi Selma Suomisen kanssa purpurin alkajaparina. Hän kuului Haukijärven kansakoulun johtokuntaan. Taavetti Vihtori avioitui Aina Peltoniemen (s. 1883 Hämeenkyrössä, k. 1970 Hämeenkyrössä) kanssa. Perhe asui Parilan Järvelässä ja käytti sukunimeä Järvelä. Ida avioitui 1904 Juho (John) Heinosen (s. 1879 Ikaalisissa, k. 1964 USA:ssa) kanssa. Perhe muutti 1909 Amerikkaan, missä Juho Heinonen työskenteli kaivosmiehenä Michiganissa.

Aina työskenteli vuodesta 1914 Pitkäniemen sairaalassa. Hän muutti 1922 Tampereelle. Väinö oli poikamies. Hän asui kotitilallaan ja toimi suutarin ammatissa. Kerrotaan, että hän oli hyvä laulamaan ja osasi myös soittaa huuliharppua. Innokas kalamieskin hän oli. Fanni muutti 1908 pesijättäreksi Pitkäniemen sairaalaan. 1911 hän siirtyi Tampereelle ja edelleen 1913 Helsinkiin. Hän avioitui 1917 Kalle Voutilaisen (s. 1888 Kuopiossa, k. 1965 Hämeenkyrössä) kanssa. Tämä oli puuseppä, myöhemmin kauppias. Toivon puoliso oli nimeltään Anna Lehtonen (s. 1899 Turussa, k. 1983).

Kaarlen vaimo (vihitty 1892) oli Kustaava Juhontytär Palomäki (s. 1868 Hämeenkyrössä, k. 1941 Hämeenkyrössä). Heillä oli lapset

• Aleksi Ernest, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1976 Hämeenkyrössä,
• Arvo Johannes, s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1977 Kangasala,
• Viljo Paavali (Paavo), s. 1897 Hämeenkyrössä, k. 1970 Hämeenkyrössä,
• Tekla Lydia (Lyyli), s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1928 Suodenniemellä,
• Yrjö Vihtori, s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 1980 Tampereella,
• Senni Kaarina, s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1910 Hämeenkyrössä,
• Irja Laina Maria, s. 1907 Hämeenkyrössä, k. 1910 Hämeenkyrössä,
• Vilho Ilmari, s. 1910 Hämeenkyrössä, k. 1994 Hämeenkyrössä ja
• Matti Lenni Mikael, s. 1912 Hämeenkyrössä, k. 1939 sodassa.

Aleksista tuli Palomäen isäntä. Arvo avioitui (kuulutettu 1928) Martta Erkkilän (s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1975 Tampereella) kanssa. Heille syntyi poika ja tytär. Paavo perheineen asui Koivumäen tilalla Jumesniemessä. Hänen vaimonsa oli Iida (os. Haapaniemi, ent. Lehtiniemi, s. 1893 Hämeenkyrössä, k. 1970 Hämeenkyrössä). Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tytär. Lyyli avioitui Viljo Uusikulkun (s. 1903 Suodenniemellä, k. 1983 Suodenniemellä) kanssa. Hän kuoli pian avioitumisensa jälkeen. Yrjön puoliso oli Toini (os. Rissanen, s. 1915 Sortavalassa, k. 1986 Tampereella). Yrjö asui perheineen Ikaalisissa ja Tampereella. Hänellä oli tytär. Perheeseen kuului myös kasvattipoika.

Vilho asui kotitilaansa. Hänen puolisonsa (vihitty 1948) oli Irja (os. Laine, s. 1921 Hämeenkyrössä, k. 2000 Hämeenkyrössä). Heille syntyi kolme poikaa. Vilho harjoitti vähän aikaa ennen sotaa kuorma-autoliikennettä. Hänen omistamansa auto kuljetti maitoa Laitilan meijeriin. Autoa ajoivat Väinö Peltomäki ja Niilo Järvinen. Auto joutui sodan puhjettua armeijan käyttöön. Vilho Mustajärvi kuului 50-luvun lopussa lastenkodin maatilan hoitokuntaan.

Matti avioitui (kuulutettu 1938) Kerttu Aallon (s. 1916 Hämeenkyrössä, k. 2009 Tampereella) kanssa. Tämä oli kotoisin Herttualasta. Perheeseen kuuluivat poika Rauno ja tytär Mirjami, joka syntyi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Perhe asui Herttualassa.

Vilho ja Matti Mustajärvi ostivat tilan vanhemmiltaan 1934 tehdyllä kauppakirjalla. Tila jaettiin 30-luvulla Vilhon ja Matin kesken. Tilat ovat edelleen suvulla.

Metsäkirmon maalla on tehty löytöjä kahdesta kivikautisesta asuinpaikasta. Esineistöä on löytänyt ainakin Kaarle Mustajärvi 1898. Lehtitiedon mukaan eläkeläinen Kaarlo Mustajärvi löysi 1912 pellosta ruskehkoa liusketta olleen keihäänkärjen, jonka hän lahjoitti Satakunnan museolle Poriin.

Mustajärven perhettä talon edustalla. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Palomäki on entinen Herttualan Sormusen torppa. Se oli perustettu 1832 ja itsenäistyi 1900-luvun alussa. Vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan sen viljelyala oli 10,2 hehtaaria. Siellä pidettiin hevosta ja neljää lehmää. Henkikirjojen mukaan Palomäen kanssa samanaikaisesti 1914 on muodostettu myös naapuritila Koivula. Palomäen vanha päärakennus oli nykyisestä rakennuksesta Ruskeemäkeen päin vasemmalla. Sen kohdalta lähti ennen tie Kahilaan. Uusi päärakennus on vuodelta 1950.

Torpparina oli 1900-luvun alussa Taavetti Taavetinpoika (s. 1854 Hämeenkyrössä, k. 1909 Hämeenkyrössä). Hänen vaimonsa (vihitty 1882) oli Elina Karoliina Juhontytär (s. 1862 Hämeenkyrössä, k. 1933 Hämeenkyrössä). Elina oli Palomäen edellisen torpparin tytär.

Torpassa asuivat itsellisenä emännän veli Juho Vilho Juhonpoika Palomäki (s. 1865 Hämeenkyrössä, k. 1907 Hämeenkyrössä), tämän vaimo (vihitty 1895) Ida Emilia Augustintytär (os. Palmgren, s. 1875 Pirkkalassa, k. 1956 Tampereella) ja pojat Paavo Vilhelm (s. 1898 Hämeenkyrö, k. 1899 Hämeenkyrössä) ja Paavo Johannes (s. 1903 Hämeenkyrössä, k. 1935 Kauhavalla). Perhe oli tullut Pirkkalasta 1901. Ida Palomäki muutti poikansa kanssa Tampereelle 1910.

Myös vaari Juho Kustaa Antinpoika (s. 1819 Ikaalisissa, k. 1900 Hämeenkyrössä) ja tämän tytär Kustaava Juhontytär (s. 1868 Hämeenkyrössä) elivät torpassa. Kustaava kuulutettiin 1892 avioliittoon Kaarle Aleksius Mustajärven kanssa. Heidän pojastaan Aleksi Ernestistä (s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1976 Hämeenkyrössä) tuli Palomäen isäntä 20-luvun alussa. Aleksi (Aksu) asui pienestä lähtien Palomäessä tätinsä Elinan luona.

Aleksin vaimo oli Irja os. Kortesluoma (s. 1918 Virroilla, k. 1971 Hämeenkyrössä). Perheeseen kuului yhdeksän lasta. Tila on edelleen suvun hallussa.

Irja ja Aleksi Mustajärvi (Palomäki) perheineen. Kuvat kuuluvat Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Jatketaan Mustajärventietä ja käännytään vasemmalle Ruskeemäentielle. Tien vasemmalla puolella Palomäen nykyisen navettarakennuksen lähellä oli Koivula, joka oli erotettu Palomäestä. Kauppakirja on tehty 1909. Tila on henkikirjojen mukaan muodostettu 1914. Siihen kuului myös Herttualan Mikkolasta ostettua lisämaata. Sen ensimmäiset omistajat olivat Juho Erland (s. 1865 Tyrväällä, k. 1950 Hämeenkyrössä) ja Hilma (os. Mustajärvi, s. 1872 Hämeenkyrössä, k. 1957 Hämeenkyrössä) Tuominen. He olivat avioituneet Tampereella asuessaan. Mustajärvenkulmalle he muuttivat vuoden 1906 aikoihin.

Heillä oli kasvattitytär Hilkka. Myös Helmi Järvelä asui joitakin vuosia talossa. Kerrotaan, että hän kulki Koivulasta koulussa Haukijärvellä. Juho Tuominen valmisti puuastioita, sota-aikaan esimerkiksi saaveja. Tila siirtyi 1928 Aleksi Mustajärven omistukseen. Nykyisin Koivulan tontilla on Palomäen rakennukset.

Hilma, Hilkka ja Juho Tuominen. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.