Ainakin vanhemmat lukijat muistanevat vuosittain ilmestyneen paksun kirjan nimeltä Suomen tilastollinen vuosikirja. Olen selannut vuosikirjoja aikana, jolloin tietoverkosta ei tiedetty mitään. Nyt kaikki on tietysti verkossa, niin uudet kuin vanhat vuosikirjat. Sattumalta tulin lehteilleeksi vuoden 1910 kirjaa. Se sisältää tietoja vuosilta 1909 ja 1908, toki myös vanhempia. Ei, ei siellä Haukijärveä mainita, mutta pientä vertailua pystyy silti tekemään.
Aloitetaan väestöstä. Suomessa oli 1908 hiukan yli kolme miljoonaa asukasta. Hämeenkyrön väkiluku oli noin 8500. Haukijärven väkimäärää en rupea laskemaan, mutta sivusto antanee siitä jonkinlaisen käsityksen. Avioliittoja solmittiin 1908 20 000 kappaletta. Hämeenkyröstä löydämme kuultusten määrän, niitä oli 47. Haukijärveltä avioituneita löytyi kolme kylässä silloin asunutta ja kaksi muihin kyliin muuttanutta. Lapsia syntyi koko maassa 92 000 ja Hämeenkyrössä 264. Haukijärvellä asui kyllä vuosien varrella useita 1908 syntyneitä, mutta laskujeni mukaan vain kuusi todella syntyi tuolloin kylässä. Kuolema kohtasi tuolloin 55 000 suomalaista. Hämeenkyrön kuolleiden luettelossa on 250 nimeä. Haukijärveläisiä heistä oli 15. Osa luvuista on pyöristetty.
Liki 6000 henkilöä otti 1908 ulkomaanpassin. Edellisenä ja seuraavana vuonna luvut olivat vielä suurempia, jopa yli 10 000. Haukijärveläisiä muuttajia laskin yhdeksän. Yli 3000 palasi takaisin Suomeen tuona vuonna. Tuon luvun lähdetieto pitää yrittaa kaivaa esiin. Amerikan mantereelta palanneista on niukasti tietoa verrattuna sinne matkustaneisiin. Haukijärveltä tiedän yhden 1908 palanneen.
Vuosikirja sisältää myös tietoja maataloustyöväestön palkoista Suomessa. Ehkä voidaan olettaa, että ne suunnilleen pätivät myös Haukijärvellä. Useimmat rengit ansaitsivat 250 - 400 markkaa vuodessa. Piian palkka taas oli 100 - 200 markkaa. Nämä luvut kertovat palkasta silloin, kun oltiin talon ruoassa (ja yleensä myös asuttiin talossa). Vähemmän ja enemmän ansainneitakin oli. Miten tuollaisella palkalla eli? Erilaisilla rahanarvomuuntimilla palkan saa nykyeuroiksi, mutta ne eivät kovin paljon kerro, niin erilaista elämä oli 115 vuotta sitten. Jos renki tai piika sai käyttää koko palkkansa itse, hän varmaan sai sillä vaatetuksensa hankituksi ja rahaa jäi hiukan huvituksiinkin. Jos sillä piti elättää perhettä, toimeentulo oli niukkaa.
Lopuksi vielä hiukan säätietoja vuodelta 1909. Tampereen lämpötila oli tammikuussa selvästi korkeampi kuin 15 vuoden keskiarvo, huhtikuussa jonkin verran korkeampi, toukokuu oli viileä, lokakuu taas lämmin ja marraskuu keskiarvoa viileämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli hyvin lähellä 15 vuoden keskiarvoa. Eiköhän Haukijärvellä vuosi kulunut sään puolesta suunnilleen samoin.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.