Muutaman sadan metrin päässä edellisistä on tien oikealla puolella Katajisto (Kataisto). Se on ollut Äärilän torppa, joka on perustettu 1873. Vuosisadan vaihteen rippikirjassa sinne on merkitty Kalkunmäen Ojanperän torpasta lähtöisin ollut torppari Isak Ismael Taavetinpoika, s. 1847, k. 1931. Joissakin lähteissä Ismael Katajisto mainitaan räätälinä.
Torppari Isak Katajisto halusi vuonna 1913 uusia torppansa vuokravälikirjan, Emma Erkkilä ei vuokrasopimusta enää halunnut tehdä. Vuokralautakunta piti torpan mailla katselmuksen ja asiaa jonkin aikaa harkittuaan päätti, ettei vuokravälikirjan uusimiseen löydy perustetta. Lautakunnan katselmuspöytäkirja on säilynyt. Kertokoon se tuonaikaisen torpan olosuhteista.
Isak Ismael Katajisto vaati vuokra-alueensa lunastusoikeutta 1919. Erkkilät eivät silloin vaatimusta vastustaneet, vaikka tarjosivatkin hänelle eliaikaista eläkettä, mihin taas Katajisto ei suostunut. Vuokralautakunta katsoi Erkkilän vuokra-alueiden sijaitsevan niin hankalasti lomittain talon viljelysten kanssa, että päätti pyytää maaherralta maanmittarin apua tilusjärjestelyihin. Erkkilät yrittivät saada Ismael Katajiston lunastusoikeuden kumotuksi Turun maanjako-oikeuden istunnossa elokuussa 1923. Oikeus piti maanmittausinsinöörin suorittamat tilusjärjestelyt muuten voimassa, mutta korotti Katajiston rakennusten ja puuston lunastushintaa. Asiaa käsiteltiin vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1925. Katajisto itsenäistyi 1928. Tila muodostui kahdesta palstasta, kotopalstasta ja Naulaniityn palstasta.
Ismael Katajiston aikana talossa asuivat myös sisarukset Malakias Jalonen ja Hulda Huippula. Hulda toimi ompelijana. Malakias teki suutarintöitä. Hänen kerrotaan soittaneen harmonikkaa. Muistitieto kertoo myös Vihtori ja Hilma Ketolan asuneen Katajistolla sen jälkeen, kun he olivat muuttaneet pois Ketolasta.
Valkilat
Ismael Katajisto myi tilansa sisarenpojalleen Kalle Valkilalle (s. 1863, k. 1935). Hän oli syntynyt Kalkunmäen Ojanperän torpassa. Myöhemmin hän oli asunut itsellisenä Mahnalassa. Hän oli avioitunut 1920 Amanda Augusta Lahden (os. Takala, s. 1886 Lempäälässä, k. 1963 Mouhijärvellä) kanssa. Molemmat olivat avioituessaan leskiä. Amandalla oli poika Erkki Lahti (s. 1907 Vesilahdella, k. 1969 Mouhijärvellä). Muut lapset aiemmista avioliitoista eivät asuneet Haukijärvellä. Kallella ja Amandalla oli tytär Aili (s. 1921, k. 2012 Tampereella), joka avioitui seppä Jaakko Lindin (s. 1913 Mouhijärvellä) kanssa. Perhe asui Häijäässä. Vuonna 1937 kunta osti Katajiston.
Puolamäet
Vuonna 1938 taloon tuli Arvo (s. 1901, k. 1965) ja Fanni (os. Heikkilä, s. 1905, k. 1976) Puolamäen perhe. Puolamäet tulivat Parkanosta. Perheseen kuuluivat lapset
- Irja s. 1929 Parkanossa,
- Paavo s. 1930 Parkanossa, k. 1992 ja
- Bertta s. 1945.
Arvo Puolamäki oli töissä lastenkodissa. Paavo toimi postinjakajana. Hänet valittiin nuorisotyölautakuntaan 50-luvun lopussa.
Talo on edelleen samalla suvulla.