Viidanojankulman Santamäen omisti vuosina 1920 - 1923 Erik Myllymäki. Hän on jäänyt aika tuntemattomaksi kyläläisille johtuen lyhyestä omistusajasta. Myös aikaa on ehtinyt kulua jo kokonainen vuosisata. Katsotaanpa nyt, mitä hänestä on mahdollista löytää.
Erik syntyi 1887 Lempäälän Tiuralan Tiuran Myllymäen torpassa. Lapsia Matti ja Vilhelmiina Myllymäellä oli ainakin 10. Erik oli heistä nuorin. Erik asui kotitorpassaan kunnes 1907 päätti lähteä uudelle mantereelle. Matkustajaluettelon (vaatii kirjautumisen) mukaan hän matkusti Spartaan Minnesotaan, jossa hänellä oli ystävä. Sen enempää hänen Yhdysvalloissa olostaan ei olekaan tietoa. Koska häntä ei näyttäisi löytyvän vuoden 1910 väestönlaskentaluetteloista, on mahdollista, että hän palasi muutaman vuoden jälkeen takaisin Suomeen. Kenties hän oli se Erkki Myllymäki, joka matkusti 1910 Quebeciin Kanadaan. Nimi ei kuitenkaan ole mitenkään harvinainen.
Sen jälkeen hän onkin tietymättömissä. Mikäli hän ei sitten ole se Erkki Myllymäki, josta tämä lehtijuttu kertoo. Henkikirjoihin hänet merkittiin 1910-luvulla jatkuvasti kotiinsa, mutta lisämerkinnällä joutilas. Hän ei siis asunut siellä. Vuonna 1920 hän kuitenkin teki kaupat Santamäestä. Ehkä Amerikan reissuilta oli jäänyt rahaa säästöön. 20-luvun alussa hän myös muutti kirjansa Hämeenkyröön ja avioitui jämijärveläisen Lyydia Maria Mikkolan kanssa. Poika Kalle Viljam syntyi 1922. Hämeenkyröstä saatu virkatodistus on kopioitu laihuutoasiakirjoihin.
1923 toukokuussa Erik ilmoitti Santamäessä pidettävästä huutokaupasta. Hän ja Lyydia olivat päättäneet muuttaa Kanadaan. Oliko syynä kaukokaipuu vai oliko alunperin tarkoituskin vain kunnostaa tilaa ja saada siitä parempi hinta? Maatiloilla oli tuolloin kysyntää eikä keinottelukaan ollut ihan tavatonta. He lienevät kuitenkin asuneet hetken aikaa tilalla, sillä huutokaupassa myytiin myös hevosia, lehmiä ja muuta irtaimistoa. Pienen Kallen kohtalo oli surullinen. Hän jäi sukulaisten hoiviin Jämijärvelle ja kuoli vain muutamia kuukausia vanhempiensa lähdön jälkeen.
Linkkien lisäksi lähteenä käytetty Hämeenkyrön, Jämijärven ja Lempäälän kirkonkirjoja SSHY:n jäsensivuilla