Blogi
Kuka toi postin? (blogi)
Kun Haukijärven postipysäkki oli 1902 perustettu, piti jonkun kuljettaa posti sinne Häijäästä, jonka postitoimiston alainen pysäkki oli. Pysäkkiä hoitanut opettaja Kerttu Lehtosalo tuskin kuljetti itse postilähetyksiä. Tietoa varhaisista postinkuljettajista näyttää olevan kovin vaikea löytää. Olen käynyt läpi postin arkistoja sekä Kansallisarkistossa että Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Kaikkea en ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkistaa, ehkä joskus tulevaisuudessa tärppää.
Mitä postinkuljettajista sitten tiedetään? Mouhijärveläinen Vihtori Mäkelä on muistellut Postitorvi-lehdessä postin kuljettamista Haukijärvelle 1917 - 1919. Tietoa voi pitää luotettavana, vaikka postin arkistoista sille ei ole löytynyt vahvistusta. Kun Mäkelä teki pitkän uran postin palveluksessa Mouhijärvellä, voisi olettaa muidenkin kuljettajien kenties olleen mouhijärveläisiä. Tosin postia on kuljetettu myös Mouhijärveltä Hämeenkyrön kautta Ikaalisiin ja päinvastoin. Kuljettajina oli esimerkiksi Kyröspohjan talollisia ja jälleen mouhijärveläisiä. Asiakirjat eivät kuitenkaan mainitse Haukijärveä. Luulisi, että ylimääräinen pysähdys olisi kirjattu ja näkynyt palkassa.
Lempi Antila sai nimityksen postipysäkin hoitajaksi vuoden 1920 aikoihin. Vuoden 1922 Hämeenkyrön Sanomissa hän kiitteli "Haukijärven postia käyttävää yleisöä" postinkantajansa muistamisesta. Ilmeisesti hän kuljetti itse tuolloin postia. Jo hänen isänsä Taavetti Antila, joka toimi postinhoitajana vuodesta 1913 alkaen, olisi voinut myös kuljettaa postia. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt mitään merkintöjä. Lisäksi Lempin palkkio oli selvästi suurempi kuin Taavetin, mikä tietysti voi selittyä myös inflaation vaikutuksella. Lempillä on arkistotiedoissa mystinen merkintä "k. aj."
Sitten olemmekin muistitiedon varassa. Kaksi vanhoja aikoja muistellutta on kertonut Samuel Petterssonin toimineen postinkuljettajana. Hänen kerrotaan ajelleen Kallioniemeen saakka. Kun hän kuoli 1931, on postin kuljettaminen luultavasti tapahtunut 20-luvulta alkaen. Yksi henkilö on lisäksi kertonut Hilja Mustasillan kantaneen postia jalan. Taavetti Kalliopohjan muistavatkin sitten jo monet.
Arkistoista on löytynyt myös merkintöjä postin kuljettamisesta Haukijärven postiasemalta Laineen kaupalle 30-luvun lopussa. Ilmeisesti kuljetuksesta on maksettu eikä se ole ollut pelkästään talojen vastuulla. Tiedoista ei kuitenkaan selviä, kuka korvausta olisi nauttinut. Paljon olisi siis vielä tutkittavaa, kun vain osuisi oikeiden lähteiden äärelle. Muistelen valitettavasti nähneeni jossakin tiedon Tampereen postipiirin kadonneista arkistoista 20- ja 30-luvuilta.
Sisaruksia Suodenniemeltä (blogi)
Näitä sivuja kirjoitellessa on tullut tunne, että Suodenniemeltä on muuttanut monta ihmistä Haukijärvelle. Lisäksi muistikuva kertoo kylään tulleista suodenniemeläissisaruksista. No, kumpikin näkemys on suurimmaksi osaksi väärä. Suodenniemellä syntyneitä löytyy sivustolta toistakymmentä, mikä ei ole paljon, kun kyseessä oli naapurikunta. Seuraavassa hiukan sisaruksista.
Ainoat pysyvämmin Haukijärvelle Suodenniemeltä muuttaneet sisarukset olivat lähtöisin Lahdenperän kylän Hujulahden talosta. Kun vanhin poika jatkoi tilan viljelemistä, lähtivät muut etsimään muualta elantoa. Jo perheen perustanut Ville Ferdinand tuli Metsäraukolaan 1891. Vihtori-veli seurasi parin vuoden kuluttua perässä. Hänkin asui Metsäraukolassa. Viidanojankulmalle tuli 1902 vielä kolmas saman sisarussarjan edustaja, kun Vilhelmiina Hujulahti ja Isak Palomäki avioituivat. Tosin Vihtori kuoli pian tämän jälkeen ja Palomäet muuttivat Heinijärvelle.
Muistelin, että olin nähnyt myös Forssellin sisaruksia rippikirjoissa. Se pitääkin paikkansa. Vuosina 1893 - 1896 kylässä asui Johanna Taavetintytär Forssell. Hän oli suurimman osan ajasta palveluksessa Pakkasella. Hän kuitenkin muutti ensin Vanajan Kaupille ja palasi sieltä Suodenniemelle. Kaupilla oli samaan aikaan myös hänen sisarensa Eufrosiina, joka siirtyi sieltä Heinijärven Tättälään. Hän avioitui 1907 Taavetti Koiviston kanssa.
Oletin niin ikään, että Taavetti Kalliomäki ja Josefiina Kalliomäki olivat sisaruksia. Ensin mainittu avioitui Ida Keskisen kanssa ja jälkimmäinen Matti Huippulan kanssa. Nyt tarkistin asian. He eivät olleet sisaruksia. Taavetti oli kotoisin Sävin Kalliomäen torpasta, Josefiina taas Lahdenperän samannimisestä torpasta. Kannattaa siis tarkistaa, ennen kuin julistaa ketään toistensa sukulaisiksi pelkän sukunimen perusteella.
Postipysäkinhoitajan sijainen (blogi)
Haukijärven postipysäkin hoitajana toimi 1900-luvun alkuvuosina opettaja Kerttu Lehtosalo (tuolloin vielä Linden). Hän päätti ottaa virkavapaata tästä toimesta joulun aikaan 1903. Kenties hän matkusti joulunviettoon jonnekin, vaikka Turkuun, josta oli kotoisin. Virkavapautta piti tietenkin anoa. Hän toimitti anomuksen Mouhijärven (Häijään) postitoimiston hoitajalle. Tämä lähetti sen edelleen Porin piirin postitarkastajalle, joka hyväksyi hakemuksen.
F.E. Sillanpää oli tuolloin lyseolainen. Ehkä hän oli jo päässyt joululomalle tai oli muuten käymässä kotonaan. Sijaispalkkiolle hänellä oli varmasti käyttöä. Arkistosta ei löytynyt tietoa virkavapauden kestosta tai palkan suuruudesta. Jos Lehtosalo oli vapaalla loppiaiseen saakka, kertyi sijaiselle parin viikon palkka. Lyseolainen selvisi varmaan hyvin kirjelähetysten käsittelystä. Vuosikymmentä myöhemmin postilla oli jo jonkinlaista pankkitoimintaakin. Jos sellaista oli 1903, sitä ei ehkä uskottu alaikäiselle.
Onnikalla Tampereelle (blogi)
1900-luvun alussa oli mahdollista matkustaa Tampereelle nousemalla laivaan joko Laitilassa tai kirkonkylässä. Siurosta matka jatkui junalla. Aikaa Tampereen reissuun kului paljon, tosin vielä enemmän sitä meni perinteisellä hevoskyydillä tai jalan kulkien. 1920-luvulla alkanut linja-autoliikenne nopeutti matkantekoa.
Linja-autoliikennöitsijöiden liitto julkaisi 20-luvun lopusta lähtien Suomen maantieturisti- tai Suomen tieturisti-nimistä kirjasta, johon oli koottu tietoja virallisista linja-autovuoroista. Seuraavassa yhteenveto siitä, miten kaupunkiin tuolloin matkattiin:
| Haukijärveltä Mahnalan kautta | Haukijärveltä Jumesniemen kautta | Haukijärvelle Mahnalan kautta | Haukijärvelle Jumesniemen kautta | |
| 1929 | 6.15 (Hkyrö, Haukijärvi)* | 15.00* | ||
| 1930 | ||||
| 1931 | ||||
| 1932 | 6.40 M, K, L** | 15.00 M, K, L | ||
| 1933 | 6.25 A, 18.10 S | 15.00 A, 20.00 S | ||
| 1934 | 6.55 A, 18.10 S | 15.00 A, 20.00 S | ||
| 1935 | ||||
| 1936 | 6.55 A, 18.10 S | 15.00 A, 20.10 S | ||
| 1937 | 7.05 A, 18.10 S, 6.55 A, 18.10 S*** | 6.55 Ti, To, L, 18.10 S | 15.00A, 20.10 S **** | 15.00 Ti, To, 18.30 S ***** |
| 1938 | 7.05 A, 18.10 S | 7.05 Ti, To, L, 18.10 S | 15.00 A, 20.10 S | 14.40 Ti, To, 18.30 L |
| 1939 | 6.55 Ti, To, L, 18.10 S | 14.40 Ti, To, 18.30 L |
* Reitistä ja matka-ajasta ei tietoa, Haukijärvi suluissa
** Linja kulki Herttualasta joka päivä
*** Useita vuoroja?
**** Matka-aika 1 h 25 min - 1 h 35 min
***** Matka-aika 1 h 50 min
Osa vuoroista päättyi Haukijärvelle, osa jatkoi Hahmajärvelle tai Hyynilään. Joiltakin vuosilta tiedot puuttuvat, mutta on todennäköistä, että silloinkin linja-autoja kulki. Liikennöistijöistä ja heidän vuoroistaan on kerrottu myös Kulkuneuvoja-sivulla.
Kolme autoa ja yksi moottoripyörä (blogi)
Taannoin kirjoittelin haukijärveläisten autoista 50-luvulla. Turun maakunta-arkiston rekisterikortistoa on nyt digitoitu lisää, joten tässä vielä hiukan jatkoa aiempaan. Nämäkin rekisterinumerot olivat entuudestaan tiedossa joko valokuvien välityksellä tai muista lähteistä. Itse kortisto on niin laaja, että sieltä on muuten lähes mahdotonta etsiä kyläläisten ajoneuvoja.
Eero Ala-Maakalan Austin on tallentunut valokuvaan. Rekisterikortisto tietää kertoa, että se oli mallia 5 ton LWB III Buldog ja varustettu kipillä. Se rekisteröitiin 1956, ilmeisesti uutena. Omistaja oli autoilija Vilho Leppänen Ikaalisista. Eero Ala-Maakala, autoilija Mouhijärveltä, osti auton 1957, jolloin siihen nähtävästi tehtiin muutoksia. EP-873 kuului myöhemmin Antti ja Jorma Ala-Maakalalle. Sen myöhemmistä vaiheista ei rekisterikortti kerro mitään.
Vuonna 1957 autonsa hankki myös Leo Haukipää. Se oli De-Soto-merkkinen henkilöauto, mallia Diplomat Custom 4D Sedan. Se oli aiemmin kuulunut porilaiselle autoilijalle. Leo Haukipää oli ammatiltaan kirvesmies ja asui ilmeisesti vielä kotonaan, koska osoitteeksi on merkitty Kalkunmäki. Vuonna 1960 auto siirtyi uudelleen Poriin.
Autoilija Sulo Niemi hankki 1956 Pobeda-merkkisen henkilöauton, joka oli mallia 4D Sedan. Auto oli hänellä ilmeisesti taksiajossa vuoteen 1959, jolloin se myytiin Valkeakoskelle ja sai Hämeen läänin rekisterikilvet.
Jalmari Halosen Calthorpe-moottoripyörän rekisterikilpeä näkyy valokuvasta juuri sen verran, että sen rekisterikortti on mahdollista löytää. Nakkilalainen myymälänhoitaja osti pyörän 1951. Pyörä oli ollut jo aiemmin rekisterissä toisella tunnuksella. Seuraavana vuonna sen osti Jalmari Halonen. Hän myi sen 1954 Toijalaan.
Ala-Maakalan kuorma-auton polttoaineeksi on merkitty kaasuöljy, muut ajoneuvot toimivat bensiinillä.
Rekisterikortteja digitoidaan tulevaisuudessa ilmeisesti vielä lisää. Ehkä joskus palaamme aiheeseen.