Blogi

Pari viikkoa sitten kirjoitin Jorma Ala-Maakalan arkistosta löytyneestä koulukuvasta. Sain sähköpostiviestin, jonka mukaan arvailuni siitä, että kuvassa olisivat Viljo Kukkola ja Sulo Haukipää, meni niin sanotusti metsään. On syytä uskoa viestin lähettäjää. Oppilaista ei siis ole tunnistettu ketään. Ajankohdastakaan ei näin ollen voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä. Tuohon aikaan ei lasten muoti muuttunut kovin tiuhaan. Ensimmäiset sisäkuvat on Haukijärven koululla otettu vasta 30-luvulla. Ehkäpä kyseinen kuvakin on hiukan arvelemaani myöhemmältä ajalta. Opettaja voisi mielestäni olla Lehtosalo. Tosin en huomannut katsoa tarkemmin, miten Pukaran koulun opettajat olivat asettuneet kuviin. 

Annan kuvan toistaiseksi olla galleriassa. Vaikka se olisikin Pukaran koululta, on siinä luultavasti mukana oppilaita/oppilas Mustajärvenkulmalta. Kuvan voi siinä tapauksessa siirtää toiseen albumiin. Voihan olla, että tunnistuksia vielä tulee. Kaikki palaute on tervetullutta.

Viime viikolla aiheena oli Selinin perhe. Jäin myöhemmin miettimään, miksi he olivat ottaneet tai heille oli annettu nimeksi Selin. Ruotsinkielisiä sukunimiä toki oli aiemmin paljonkin. Niitä annettiin esimerkiksi tehtaisiin töihin menneille. Myös vanhat käsityöläisnimet olivat ruotsalaisia. 1890-luku on jo kuitenkin ruotsalaisnimelle hiukan myöhäinen ajankohta. Asuivathan kylässä toki myös Sirenit ja Varinit, mutta mielestäni kummankin nimet olivat vanhempaa perua.

Tyrväällä oli Selin-niminen torppa Vinkkilän kylässä, josta Anton oli kotoisin. Mitään yhteyttä sinne en Anton Ananias Juhonpojalle tai hänen vanhemmilleen löytänyt. Ehkä Anton ja Hilma ovat kuitenkin tuon asumuksen tunteneet ja halunneet sen mukaan sukunimensä valita, kun sellaisen ottamiseen alettiin väkeä kehottaa.

Haukijärvi tuli yllättäen vastaan sukututkijoiden Suku Forumilla. Tuskin se ihan ensimmäinen kerta oli, mutta harvinaista kuitenkin. Nimi Soivio tuntui ihan oudolta, mutta Selinin perheen muistin kyllä nähneeni rippikirjoissa. Katsotaanpa nyt hiukan tuon perheen historiaa kylässä. Kovin pitkään he eivät siellä asuneet, mutta joitakin vuosia kumminkin.

Anton Ananias Juhonpoika ja hänen vaimonsa Hilma Kristiina Israelintytär tulivat Haukijärvelle Tyrväältä 1882. Mukanaan heillä oli kaksi lasta, Olga ja Kaarle. He olivat kaikki syntyneet Tyrväällä. Isä Anton oli muonarenkinä Pakkasella. Rippikirjan mukaan perhe asui Hakalan torpassa, kunnes 1889 siirtyi itselliseksi Haukijärvelle. Tarkempi asuinpaikka ei ole tiedossa, mutta sen täytyi olla joko Pakkasen tai Suojan maalla. Lapsia syntyi lisää, kuten tuohon aikaan oli tapana. Hämeenkyrössä syntyneitä olivat Vilhelm, Frans, Juho ja forumilla mainittu Toivo. Muuttomerkintöjä ei rippikirjoissa näy ennen kuin 1897. Kuitenkin seuraavat lapset on merkitty muualla syntyneiksi: Eino Pirkkalassa, Väinö ja Vihtori Mouhijärvellä. 1899 syntyi vielä Hilma Hämeenkyrössä.

Sukunimi Selin ilmestyy rippikirjaan vuosien 1891 ja 1897 välillä. Muutto Pukaran Maurin maalle mäkitupalaiseksi tapahtui 1897. Perhe on rippikirjassa samalla sivulla kuin Keskinen, mutta on mahdotonta sanoa, asuivatko he tuolloin Mustajärvenkulmalla. Perheen lapsista Olga avioitui Ivar Kilpisen kanssa ja asui ainakin aluksi Herttualassa. Kaarle muutti Pirkkalaan jo 1900. Vilhelm muutti 1907 Pietarsaareen. Frans oli digitoitujen rippikirjojen päättyessä itsellisenä Pukarassa sukunimenään Aalto. Juho siirtyi Mouhijärvelle 1905. Toivo muutti Kauvatsalle 1912. Hänen ammatikseen on tuolloin merkitty vaskiseppä. Eino kuoli pienenä. Nuorimmat lapset asuivat 1911 vielä kotonaan. Vaikuttaa siltä, että perhe asettui pysyvästi Pukaraan.

Vuoden 1915 henkikirja tietää ertoa, että Anton ja Hilma asuivat edelleen mäkitupalaisina Pukarassa. Lapsista kotona asui enää nuorimmainen Hilma. Myös Vihtori oli Pukarassa. Hänet on merkitty itselliseksi. Toivon vaiheita on käsitelty alussa mainitsemassani linkissä. Frans Aalto lienee muuttanut muualle.

Näin olemme seuranneet erään perheen vaiheita pienen hetken ajan. Vaiheisiin kytkeytyy Haukijärvi, kenties noin 15 vuotta, kenties pitempään, mikäli perhe eli myöhemmin Mustajärvenkulmalla.

Jorma Ala-Maakalan arkistosta löytyi koulukuva, jota sivuston galleriassa ei aiemmin ole ollut. Kuvassa ei ollut minkäänlaisia tekstejä. Se oli sijoitettu Haukijärven koulua esittävien kuvien yhteyteen. Voisi siis olettaa, että se olisi otettu Haukijärvellä. Albumissa oli kuitenkin mukana kuvia, jotka selvästi olivat Pukaran koululta. Ihan varma ei siis voi olla siitä, kumpi koulu on kyseessä.

Kuva on otettu aikana, jolloin sisätiloissa kuvaaminen oli haasteellista. Niinpä se on jäänyt hiukan hämäräksi. Siitä huolimatta ainakin osan oppilaista voisi tunnistaa. Oikealla ylärivissä lienee opettaja, hänen kohtansa vain on kuvassa valitettavan epätarkka.  Hän on kääntynyt sivuttain. Kerttu Lehtosalo on kaikissa näkemissäni koulukuvissa asettunut juuri tuolla tavoin. Taustalla näkyvät ovi ja taulu muistuttavat Haukijärven koulun kuvissa esiintyviä, mutta järjestely on voinut olla yleinen kouluilla.

Uskaltaisiko oppilaista yrittää tunnistuksia muiden kuvien perusteella? Epävarmalla pohjalla ollaan, mutta kokeillaan. Voisivatko eturivissä vasemmalta toinen ja kolmas olla Viljo Kukkola ja Sulo Haukipää? He ovat mukana myös kiertokoulukuvassa ja vuoden 1922 koulukuvassa. He olisivat luultavasti tuon kuvan nuorimpia, mikä ajoittaisi sen vuosiin 1918 - 1919.

Muutkin saavat arvailla. Kaikki tieto kuvasta on tervetullutta. Sitä voi lähettää kommenttina, palautelomakkeella tai sähköpostilla.

Kun oli Tampereella asiaa kirjastoon, selasin samalla Mouhijärven, Suodenniemen, Lavian ja Kankaanpään asioista kertoneen Paikallissanomat-lehden 20-luvun numeroita mikrofilmiltä. Lehti alkoi nähtävästi ilmestyä elokuussa 1924. Ehdin käydä läpi vielä vuoden 1927 numerot. Vain Mouhijärveen liittyvät asiat kiinnostivat. Lehdessä onneksi oli hyvin eroteltuna seurakunnalliset ilmoitukset ja paikallisuutiset, sikäli etsiminen oli helppoa. Tietysti yritin katsoa myös ilmoitukset. 

Koska Haukijärvi-sivuston käsittelemistä taloista vain pieni osa on Mouhijärven puolella, oli todennäköistä, etteivät ne näkyisi lehdessä kovin paljon. Lähinnä asetin toiveeni seurakunnan ilmoituksiin. Toivoin löytäväni muutamia puuttuvia kuolinaikoja. Jotain löysinkin, kuolleiden lisäksi myös vihityista ja muualle muuttaneista. Näitä tietoja täydennän tulevaisuudessa sivustolle.

Muutakin oli. Huutokauppoja pidettiin ainakin Kallioniemessä ja Mustajärvellä. Kallioniemessä myytiin 1925 heinänsiementä ja hevosharava. Urakkahuutokaupassa tarjottiin samana vuonna kaivettavaksi Kuolema- ja Parilanjärven välinen oja. Väinö Suni myi joulukuussa 1926 huutokaupassa kuusi lypsylehmää, kolme pian poikivaa hiehoa ja yhden sonnin.

Hämeenkyröläisetkin ilmoittivat Paikallissanomissa, kuten vastaavasti myös Mouhijärven puolella asuneet Hämeenkyrön Sanomissa. Juho Perttu myi 1925 40 tynnyrinalan suuruista maakappaletta, josta 12 tynnyrinalaa oli peltoa. Samana vuonna kihlauksestaan ilmoittivat Lempi Välimäki ja Frans Mustasilta. Lempi oli syntynyt Mouhijärvellä ja asui siellä 1925.

 

Kiertokoulukuvan opettajan henkilöllisyyttä on moni miettinyt. Kuva on suunnilleen 1910-luvun puolivälistä, joten muistitieto ei enää yllä tunnistamaan häntä. Löysin verkosta hiukan tietoa Hämeenkyrön seurakunnan kiertokoulunopettajista, ja rippikirjatkin kertovat heistä jotakin. Varmuutta ei edelleenkään saada, sillä kiertokoulunopettajain matrikkeli on julkaistu 1909 ja rippikirjat yltävät vuoteen 1911. Matrikkelin tiedot lienee kerätty vuotta tai paria aiemmin. Kiertokoulut lopettivat toimintansa sitä mukaa, kun alakansakouluja syntyi. Vielä 1910-luvulla tahti ei tainnut olla kovin kiivas.

Tuon 1909 ilmestyneen kirjan nimi on Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja. Sivulla 31 on tietoa Hämeenkyröstä. Seurakunta oli tuolloin jaettu neljään kiertokoulupiiriin: eteläiseen, pohjoiseen, itäiseen ja läntiseen. Lisäksi mainitaan Sasslinin koulu, joka kuitenkin tuolloin oli suljettuna. Haukijärven osalta voimme sulkea pois itäisen ja pohjoisen. Luontevimmin kylä olisi kuulunut läntiseen piiriin. Siinä opettajana toimi Tyyne Prakka. Hän oli syntynyt 1881 Hämeenkyrössä, päässyt Hämeenlinnan seminaarista 1902, opettanut Haapavedellä ja Säkylässä sekä tullut 1904 Hämeenkyröön. Rippikirjan mukaan hän asui 1911 kotonaan Untilassa.

Hiukan epävarma muistitieto kertoo, että Sillanpäässä olisi kiertokoulua pitänyt Kanerva-niminen naisopettaja. Muistitiedon täytyy olla peräisin 20-luvulta. Matrikkeli tuntee Selma Pauliina Kanervon, joka toimi eteläisen piirin opettajana. Hän oli syntynyt 1872 Hämeenkyrössä ja käytti aiemmin nimeä Lindstedt. Hän asui rippikirjan mukaan Mahnalassa. Hän oli valmistunut Hämeenlinnan seminaarista 1891 ja tullut silloin opettajaksi Hämeenkyröön. Voisiko hän olla tuo kuvan opettajatar? Ainakin iän puolesta se olisi mahdollista, kuvausaikaan hän oli suunnilleen 45-vuotias. Kun 100 vuoden aikaraja tulee täyteen, voi asia selvitä seurakunnan arkistosta.

Lisätietoja