Blogi

Blogiteksti ilmestyy tällä kertaa jo keskiviikkona. Tänään nimittäin Asta Niittymäki täyttää 100 vuotta Punkalaitumella. Haluan lähettää hänelle lämpimät onnitteluni ja tiedän, että monet entiset ja nykyiset kyläläiset yhtyvät niihin. Useat ovat hänestä ja hänen voinnistaan kyselleet vuosien varrella.

Lue lisää...

Asta Niittymäki tuli alaluokkien opettajaksi Haukijärven kouluun 80 vuotta sitten. Monet ovat kuvanneet eroa tiukkana pidettyyn Lehtosaloon suureksi. Elämäntyönsä Asta Niittymäki teki Haukijärven lasten opettajana. Opimme lukemaan ja kirjoittamaan sekä muita elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Työ oli vaativaa aikana, jolloin kouluavustajia tai erityisopetusta ei tunnettu. Meitä, jotka edustimme toista sukupolvea hänen oppilainaan, lienee useampia. Eläkkeelle hän jäi Mahnalan koulusta, kun Haukijärven koulu oli sitä ennen muuttunut kaksiopettajaiseksi.

Asta Niittymäki oli aktiivinen maamiesseuran ja maatalousnaisten toiminnassa. Hän lienee myös laittanut useammat häät ja muut pidot kylässä. Sota-aikana hän oli kesäisin mukana lottatyössä ainakin Äänislinnassa ja Paateneessa. Vielä yli 90-vuotiaana hän jaksoi antaa tietoja tälle Haukijärven historia-projektille. Toivotamme hänelle voimia ja iloa tuleviin elonpäiviin.

 

Moni lähti Haukijärveltä etsimään itselleen työtä ja toimeentuloa. Tampere ja Nokia olivat suosituimmat kohteet, mutta kyllä muuttajia oli muuallekin. Muutamat nuoret miehet olivat 1900-luvun alkuvuosina töissä Venäjällä saakka. Usein apuna työpaikan hankkimisessa oli joku aiemmin kylästä lähtenyt. Sanomalehtiäkin käytettiin työn etsimisessä.

Lue lisää...

Ilmoitus Aamulehdessä 31.10.1905

Lue lisää...

 Uusi Suometar-lehti 24.1.1909

Olisiko noissa ilmoituksissa ollut sama henkilö työnjohtajan paikkaa etsimässä? Se on mahdollista. Haukijärvellä oli ainakin Taavetti Jokinen (Poutala) saanut maatalousalan koulutuksen, tosin hän toimi myöhemmin poliisina. Hän muutti 1906 Sieviin ja palasi sieltä 1908 Haukijärvelle. Hänen ammattinsa oli tuolloin työnjohtaja.  Pakkasella oli työnjohtajia, mutta heidän muualle muuttonsa eivät oikein sovi ilmoitusten ajankohtiin.

Lue lisää...

Aamulehti 1.7.1911

Ovat naisetkin etsineet työtä lehti-ilmoituksen avulla. Tätä työnhakijaa on kuitenkin miltei mahdotonta jäljittää. Haukijärvellä oli ainakin kahdeksan vuosina 1891 - 1892 syntynyttä tyttöä. Luultavasti myös tämä hakija löysi itselleen työpaikan jostakin.

Vuorossa on jälleen valokuva. Vaikka kuviin ei kovin paljon ole tullut tunnistuksia, jatkan silti niiden julkaisemista, koska arvelen vanhojen valokuvien kiinnostavan muitakin. Tälläkin kertaa kuva on otettu Hanna Kanervan albumista ja sen on sivuston käyttöön antanut Tarja Ahonen. Kuva on sikäli erilainen, että se on otettu talviaikaan.

Lue lisää...

Tunnistan kuvasta vain Erkki Kanervan, joka on kolmas vasemmalta, kun takana ja edessä seisovia ei lasketa. Hänen vasemmallla puolellaan on Kanervan veljeksistä joku, mahdollisesti Reino tai Tauno. Kuva on siis otettu viimeistään 1933. Isä Ville Kanerva kuoli 1922. Voisiko Erkki olla tässä vasta 20-vuotias? Olisiko vasemmalla siinä tapauksessa Ville Kanerva? Hannaa ei kuvassa mielestäni ole, mutta voisiko Esteri Kanerva olla mukana? Myöskään Anna Kanervaa en tunnista.

Kuva ei taida olla Haukijärvellä otettu. En ainakaan keksi tuollaista rakennusta kylästä. Näyttää, että siihen on kuulunut kaksi kuistia, joten se on ollut hiukan tavallista mökkiä isompi. Vaalea väri kertoo maalipinnasta. Kuka mahtaa olla mies, joka on halunnut koiransakin kuvaan? Talon isäntä?

Hiukan täydennystä viimekertaiseen tekstiin: Toivo Kotin Reima-hevonen oli ruuna ja tamma Eri-Milka oli Niilo Rautiaisen omistuksessa. Vähän toisenlaisesta hevosharrastuksesta kertoo Hevoslehden 1.11.1924 julkaistu juttu Satakunnan Hevosjalostusliiton näyttelystä Hämeenkyrössä. Siellä hyväksyttiin kantakirjaan A. Palomäen tamma Jahnun-Liisa ja A. Roiton (Aatto Roito?) tamma Lennon-Ilo. Varsanäyttelyssä sai palkinnon A. Palomäen Maurin-Vappu.

Pari viikkoa sitten kirjoittelin ns. kapinavahingoista haetuista korvauksista. Hevosistaan korvausta halusivat myös Martti Erkkilä, jonka 15-vuotias valakkahevonen oli ryöstetty, Gustav Estlander, jolta oli viety tammahevonen sekä Kalle Mäkelä, jonka kuusivuotias tammahevonen oli jäänyt jonnekin, kun sen sotaan mukanaan vieneet pojat oli vangittu. Hämeenkyrön nimismiespiirin arkistoon sisältyvistä anomuksista ei suoraan käy ilmi, saivatko anojat korvausta. Kaikkien sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen täysimääräisinä ei tuon ajan oloissa liene kuitenkaan ollut mahdollista.

Karjantuote-lehti julkaisi 26.7.1918 tietoa meijereiden tilanteesta käydyn sodan jälkeen. Pakkasen kartanon menetyksiä kuvataan seuraavassa katkemassa. "Karja on vähentynyt 204 eläimestä 120:een; osa on nimittäin ryöstetty, osa myyty ja osa on kuollut tai täytynyt lopettaa huonouden takia. Suoranainen tappio on noin 40 eläintä, a 900 mk. Lisäksi tulee vielä, että jäljelle jääneetkin eläimet ovat sangen heikkoja ja kapinan aikuisen puutteellisen hoidon takia vallan ehtyneitä."

Otsikko viittaa raveihin, ei autokilpailuihin. Ensimmäinen löytämäni merkintä kilpa-ajoista, joihin haukijärveläinen on osallistunut, on vuodelta 1917. Tuolloin hämeenkyröläisen M. Erkkilän Sutja-tamma voitti vanhempien hevosten sarjan Laviassa Lavian hevoskasvatusyhdistyksen järjestämissä ajoissa. Muita hevosurheilun harrastajia ei sitten sotia edeltävältä ajalta näyttäisi löytyvänkään. Pakkasella kyllä oli paljon hevosia, mutta tiettävästi niillä ei kilpailtu. Haukijärvellä ei myöskään järjestetty raveja tuohon aikaan. Tiedossa ei ole, osallistuivatko esimerkiksi Mustajärvenkulman isännät hevosillaan ajoihin Mouhijärvellä.

Kylään sodan jälkeen perustettu maamieseura alkoi järjestää kilpa-ajoja. Niitä pidettiin talviaikaan järvien - ainakin Heinijärven ja Parilanjärven - jäällä. Hämeenkyrön Sanomat kertoi, että seuran raveihin 20.3.1955 Heinijärvellä osallistui 29 hevosta. Sarjoja oli seitsemän, erikoisuutena 1000 metrin kirkkoajo, jonka voitti P. Jääskeläisen Aave-Tyttö ajalla 2.03. Sarjojen parhaat näyttivät olleen Hämeenkyröstä ja Mouhijärveltä.

Ainakin seuraavat 40- ja 50-lukujen ravituloksista poimitut hevoset ja niiden omistajat lienevät olleet haukijärveläisiä: ori Pekon-Humu (V. Mustajärvi), ruuna Välke (H. Rautiainen), ruuna Humu (E. Kanerva), tamma Siro (H. Selkee), tamma Aave-Tyttö (P. Jääskeläinen), ruuna Humu (T. Kotti), ruuna Pekka (E. Kanerva), Reima (T. Kotti), Eri-Milka (H. Rautiainen) ja Liiho (M. Pakarinen). Tiettävästi Kotin ja Pakarisen hevoset kilpailivat myös radoilla, muut ajoivat ilmeisesti vain jäällä. Selkeen Siron saama palkintokirja on säilynyt Hilkka Luukkasen arkistossa. Erkki Kanervasta on valokuva yhden hevosensa kanssa.

Lisätietoja