Blogi
Ilmakuvia, osa 4
Ennen kuin mennään varsinaiseen aiheeseen, muistutus, että galleriaan on tullut ja tulossa muutamia uusia kuvia. Kuvat kuuluvat Pentti Järvelän kokoelmiin ja niissä on erityisesti Mustajärvenkulman väkeä. Myös lastenkodin albumiin on tulossa pari uutta kuvaa Irja Keskisen kokoelmista.
Kuljetaanpa taas pitkin Haukijärven teitä vanhojen ilmakuvien avulla. Naskalille lähtevä tie näkyy ilmakuvissa selvästi. Naskalilla eivät kaikki rakennukset olleet ilmeisesti vielä valmiina 1948. Vuoden 1956 kuvaan niitä on tullut ainakin yksi lisää. Toivonkin, että karjalaistaloja hyvin tuntevat kommentoisivat talojen rakennusvaiheiden näkymistä ilmakuvissa. Mitä on tehty ensimmäiseksi, mitä jätetty myöhemmäksi?
Suojaa tarkastelimme kolme viikkoa sitten. Muistitieto (kiitos!) kertoo, että Haukijärven Urheilijoiden kenttä on ollut suunnilleen Pakarisen kaupparakennuksen kohdalla, siis Suojan talon ja kuivurin välisellä alueella. Molemmat ilmakuvat ovat hiukan epäselviä tältä osin, ja 1948 ei kenttää todennäköisesti vielä ollut olemassa. Käännytään sitten kulkemaan Suojalta kohti Häijäätä. Hiirikallionmäki näkyy molemmissa kuvissa, sen jälkeen on siirryttävä käyttämään 1956 ilmakuvaa. Taas toivoisin lukijoilta apua, jotta hävinneet Antilan ja Valkaman rakennukset voitaisiin nimetä tarkemmin. Ainoana edelleen olemassa oleva Petteri erottuu ylempänä. Pitemmällä kuva ei tarjoa suuria yllätyksiä. Metsärannan rakennuksia oli valmiina jo 1948. Niemenkylän taloista viimeinenkin, Kaunisto, oli palanut jo 1947. Kuvassa erottuvat Ryhdin saunan luona ollut pitkä laituri sekä Anttilan torpan mailla ollut lato, jossa muistitiedon mukaan pidettiin tanssit, kun Ryhdin sauna valmistui 1950.
Palataan tämän jälkeen Suojan ristille. Alakoulurakennuksen jatkamisen huomaa vertaamalla vuosien 1948 ja 1956 kuvia. Jatketaan tällä kertaa Hahmajärventietä pitkin. Lastenkodin rakennuksissa en huomaa isompia muutoksia mainittujen vuosien välillä. Eivätkä vanhat silmäni havaitse sellaisia muutenkaan tuon tien varressa tai Kivelän suunnalla. Nykytilanteeseen verrattuna joitakin rakennuksia on purettu ja joitakin uusia rakennettu, mikä on luonnollista, kun aikaa on kulunut noin 70 vuotta. Kauniston paikkeilla näkyy vuoden 1948 kuvassa iso vaalea alue, jota seuraavassa kuvassa ei enää ole.
Seuraavalla kerralla käännymme Uusi-Pukarantielle. Palaan näiden tekstien pariin kuitenkin vasta kahden viikon kuluttua.
Matkan pää Petroskoissa? (blogi)
Alkuun vetoomus, joka ei liity mitenkään otsikkoon. Jos tätä lukee joku, jolla on muistikuvia 40-luvulta Haukijärven lastenkodilta, toivon hänen ottavan yhteyttä sähköpostiosoitteeseen
.
Sain yhteydenoton eräältä henkilöltä, jonka sukulainen oli tuolloin lastenkodissa.
Sitten varsinaiseen aiheeseen. Aiemmin kerroin Frans Heinon vaiheista. En kertaa niitä tässä sen pitemmästi. Totean vain, että hänen jälkensä Yhdysvalloissa päättyvät vuoden 1920 väestönlaskentaan. Hänen vaimonsa ja lapsensa asuivat tuohon aikaan Ylöjärvellä. Jokin aika sitten tein hakuja Siirtolaisinstituutin siirtolaisrekisteristä (tarkempien tulosten näkeminen maksullista). Katsoin myös, löytyisikö Heinoista mitään. Hiukan yllättäen Venäjänsuomalaiset vainouhrit-tietokannasta löytyi 1876 syntynyt Frans Juhonpoika Heino. Tietokanta perustuu Eila Lahti-Argutinan kirjaan Olimme joukko vieras vaan, joka on julkaistu 2001.
Mitä tietokanta sitten tiesi Frans Heinon kohtalosta? Hän oli tullut USA:sta 1922 ja oli työskennellyt suksitehtaan puuseppänä Petroskoissa. Hän oli VKP:n jäsen. Hänet vangittiin heinäkuussa 1938, tuomittiin lokakuussa 1938, ammuttiin samassa kuussa Petroskoissa ja rehabilitoitiin 1989. Kaikki tuo voisi sopia Haukijärveltä lähteneeseen Frans Heinoon. Mutta syntymäpaikaksi merkitty Petälä, Suomi ei kyllä avaudu. Se voi tietysti viitata vaikka Petäjäveteen tai sitten olla täysin virheellinen kirjaus.
Kysyin venäjänsuomalaisten kohtaloita tutkineelta Aimo Ruususelta Frans Heinosta. Hänellä ei kuitenkaan ollut tästä enempää tietoa. Hän muistutti, että Frans Heino-nimisiä oli tuohon aikaan Venäjällä useampia. Samaa on todettava myös Yhdysvalloista. Ruusunen vihjasi Punainen Karjala-lehdessä 1935 ilmestyneestä lehtikirjoituksesta, joka todennäköisesti liittyy edellä mainittuun Frans Heinoon. Ainakin ikä on oikea. Muutoin teksti on sitä, mitä lukijoille on haluttu kertoa. Ehkä kuva kuitenkin on oikea? Tarvittaisiin siis Frans Heinon valokuva muusta yhteydestä.
Sinänsä ei olisi ihmeellistä, että joku Haukijärveltä lähtenyt olisi siirtynyt Amerikan mantereen kautta Venäjälle. Muutaman kohdalla olen tällaista epäillytkin. Toivotaan, että jotain heidän kohtaloistaan selviää, kun Kansallisarkisto saa venäjänsuomalaisiin liittyvän projektinsa valmiiksi.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.
Ilmakuvia, osa 3 (blogi)
Viidanojankulman ilmakuvista on tullut paljon lisätietoa, kiitos siitä. Aloitetaan siis sieltä. Tien alussa oikealla puolella näkyvä rakennus oli tosiaan Pakkasen riihi. Se oli osittain hirrestä tehty. Lautarakenteisessa osassa oli puimakone. Jo ennen riihtä näkyy vuoden 1956 kuvassa seiväskatos. Tie Kukkolaan on kulkenut ilmeisesti kolmesta eri kohdasta. Vielä 20-luvulla se kulki Pakkasen peltojen läpi. 30-luvulla se siirtyi kauemmas kartanosta, metsikköön Viidanojantien varressa. Kyseessä oli aluksi kärrypolku, mutta lopulta sitä pystyi ajamaan myös autolla. Todennäköisesti 40-luvulla Kukkolaan tehtiin tie vanhalta Häijääntieltä. Yliviidanojan rakennuksista tien toisella puolella oli riihi. Myös saharakennus näkyy kuvassa muiden rakennusten eteläpuolella. Antinarontien itäpuolella näkyy 1948 kuvassa Hakalan vanhoja rakennuksia. Samoin näkyvissä on Palolan navetta, joka paloi 1949.
Pakkasella oli paljon rakennuksia. Niissä näyttää tapahtuneen myös muutoksia vuosien 1948 ja 1956 välillä. Rakennuksista on useita valokuvia galleriassa. Tässä valokuvassa on nimetty rannan lähellä olleita rakennuksia. Kuva on otettu vuoden 1946 aikoihin. Kaikkien ilmakuvan rakennusten nimeäminen lienee melko vaativa tehtävä. Pakkasella oli lisäksi rakennuksia muualla kylässä. Nämä olivat yleensä suulirakennuksia. Niitä oli esimerkiksi Märrin aukealla, Naskalin lähellä, Haukijärveen laskevan ojan lähellä ja Viidan lähellä. Myös Pakkasen kuivuri näkyy kuvissa.
Suojan kuvissa on aika isoja eroja vuosina 1948 ja 1956. Ensimmäisessä kuvassa rakennuksia ja muuta on paljon. Ne ovat kuitenkin hiukan kauempana Suojasta, joten luultavasti osa talon rakennuksista on jo puretttu. Kuvassa taitavatkin näkyä paikalla toimineet sahat ja niihin liittyvää materiaalia. Toisessa kuvassa jäljellä on vain Suojan pisimpään säilynyt rakennus. Mahdollisesti kuvassa näkyy myös alueella säilytettyjä yhteisiä koneita. Ja taas pari kysymystä lukijoille: Missä tarkalleen oli Haukijärven Urheilijoiden kenttä? Suojalta koululle päin näkyy jotain aika säännöllisen muotoista. Oliko kentän paikka siinä? Kuinka monta rakennusta Suojalla oli 1945? Osa vanhassa valokuvassa näkyvistä oli varmaankin purettu jo aiemmin.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.
Ilmakuvia, osa 2 (blogi)
Tällä kertaa kuljemme Viidanojantietä pitkin. Ilmakuvaa on olemassa vuosilta 1948 ja 1956. Melko pian oikealla puolella näkyy isohko rakennus/ isohkoja rakennuksia, jotka ovat noiden vuosien kuvissa hiukan erilaisia muodoltaan. Kyse on varmasti Pakkasen rakennuksista, todennäköisesti riihestä. Vuoden 1948 kuvassa taitaa näkyä vielä Selkeen rakennuksia. Vuoteen 1956 mennessä ne on purettu. Tiensivu on rakennettu vasta 50-luvun lopussa.
Tie Kukkolaan on muutettu kulkemaan Häijääntieltä. Vuoden 1933 Suomen taloudellisessa kartassa se vielä lähtee Viidanojantieltä. Tuomelan navettarakennus on vuosien 1948 ja 1956 välillä siirretty toiselle puolelle tietä. Samoin yksi Yliviidanojan ja yksi Alaviidanojan rakennuksista on siirretty tien yli. Ilmakuvissa näkyy Palomaassa rakennuksia, joita ei enää ole olemassa. Marjamäestä ei liene ollut enää 1948 jäljellä sellaista, mikä erottuisi ilmakuvasta. Asumuksena sitä ei liene merkitty 1933 karttaankaan, tosin siinä on yksi nimeämätön mökki, mutta se taitaa olla Lissunkulmalla. 1948 ilmakuvassa tie kulkee Santalan pihan läpi, 1956 tielinjaus on muuttunut.
Sitten kaksi vuoden 1948 ilmakuvan ulkopuolelle jäävää taloa. Metsän keskellä näkyy vuoden 1956 kuvassa Linnusmäki. Rakennuksia on ehkä nykyajan kartalla vähemmän ja pellotkin näyttävät pienentyneen. Aiemmin mainitsemaani vuoden 1933 karttaan Linnusmäkeä ei ole nimetty lainkaan, paikka kyllä selviää sinne merkityn pienen mökin ansiosta. Toinen Viidanojankulman tila, johon 1948 ilmakuva ei ulotu, on Koivisto. Siellä oli 1956 paljon rakennuksia. Niistä ainakin yksi lienee purettu.
Kiitän saamistani tiedoista, huomioista ja karttakuvista. Edelleen toivon ilmakuviin liittyviä kommentteja ja havaintoja, vaikka pieniäkin. Sähköpostiosoite aiemmassa tekstissä. Seuraavalla kerralla jatketaan kohti Mouhijärven rajoja.
Lähteet: Paikkatietoikkuna ja Suomen taloudellinen kartta 1933
Juhannuksen aikaan 1931 (blogi)
Mitä tapahtui 90 vuotta sitten Hämeenkyrössä ja erityisesti Haukijärvellä? Etsin vastatusta Hämeenkyrön Sanomien molemmin puolin juhannusta ilmestyneistä numeroista. Tuolloin vietettiin vielä ns. vanhaa juhannusta, eli juhannuspäivä oli aina 24.6. Vuonna 1931 se sattui keskiviikkopäivälle. Juhannussiivo, juhannuskoivut porraspielissä ja kokon polttaminen aattoiltana kuuluivat jo tuolloin tapoihin, kuten nimimerkki Kasperin (mahdollisesti F. E. Sillanpää) pakinasta käy ilmi. Ne, joiden pihassa oli lipputanko, nostivat lipun salkoon.
Aattona tehtiin vielä arkisia asioita. Kunnanvaltuusto oli koolla ja teki myös Haukijärveä koskevia päätöksiä. Haukijärven kansakoulu (alakoulu) päätettiin sijoittaa veistosaliin, ja opettajalle päätettiin hankkia paikkakunnalta sopiva asunto. Lastenkodin sauna päätettiin laittaa piirustusten mukaisesti. Sen hinnaksi arvioitiin 2500 mk. Saunan piti toimia myös kuivausriihenä, jonne tuli neljä kuivauskaappia. Käytännön toteutus jäi johtokunnan tehtäväksi. Olisi mielenkiintoista tietää, toteutuiko kuivausriihiratkaisu. Kunnan urheilukenttää valmistelemaan päätettiin valita urheilulautakunta. Haukijärven työväenyhdistyksen tehtäväksi tuli huolehtia siitä, että lautakuntaan tuli myös työväenyhdistysten edustaja. Lautakuntaan kuului lisäksi kolme kunnan edustajaa sekä edustajat suojeluskunnasta ja nuorisoseuroista. Toivo Mäkinen kuului toimikuntaan, jonka tehtävänä oli vastaanottaa kunnan puolesta Kuustenlatvan koulun rakennukset.
Sulo Haukipää ja Elma Yliraukola oli kuulutettu juhannuksen alla. Mahdollisesti he viettivät juhannushäitä? Ainakaan työväenyhdistys ei järjestänyt iltamia juhannuksen aikaan, vaan vietti kesäjuhliaan vasta seuraavana viikonloppuna.
Kasperin seuraavasta pakinasta voi päätellä, ettei sää oikein suosinut juhannusjuhlia 1931. Vesisade sammutti juhannuskokon. Toivottavasti niin ei käy tänä vuonna. Toivotan kaikille lukijoille oikein aurinkoista ja mukavaa juhannusta.