Blogi

Jatkan vielä viimekertaisesta aiheesta, mutta nyt vuoden 1915 näkökulmasta. Vuonna 1914 syntyneitä lapsia rokotettiin edellisten vuosien tapaan. Kylässä heitä oli (sattumoisin?) vähemmän kuin aiemmin syntyneitä. Uutena piirteenä rokotuspäiväkirjassa oli luettelo uudelleenrokotetuista. Heidän ikäjakaumansa oli varsin laaja, nopealla läpikäynnillä 3 - 63 vuotta. Kaikki olivat aiemmin saaneet pistokset, joista useimmilla löytyi kuusi jälkeä. Uusintarokotuksia oli ymmärtääkseni annettu aiemminkin. Ehkä maailmansodan pelätiin tuovan uuden epidemian ja siksi uusintarokotuksia otettiin nyt laajasti. Kyliä ei tähän luetteloon ole kirjattu, mutta yleensä saman perheen tai naapuruston jäseniä löytyi listalta useampia peräkkäin. Muutama muualla palveluksessa ollut entinen kyläläinen saattoi jäädä tunnistamatta.

Luettelon 763 hämeenkyröläisen joukosta löytyvät ainakin seuraavat kyläläiset: Otto ja Saara Söderling, Selma ja Jaakko Erkkilä, Lydia Kinkki, Hilma Palomaa, Ville Perttu, Aina Perttu, Väinö Mäenpää, Anna Rintala, Lempi ja Martti Antila, Kalle Maatiala, Tyyne Palomaa, Ida Rajala, Vihtori, Aina, Yrjö ja Helmi Järvelä, Kalle ja Alina Valkama, Jenny Malinen, Juho Tuominen, Hugo Selkee, Linda Rajala, Eeva Valkama, Martta Koivisto ja Kerttu Lehtosalo, mahdollisesti myös Elli Ahonen. Lisäksi jäin miettimään, kuka mahtoi olla Hanna Selkee, joka oli tuolloin 16-vuotias. Selkeen kasvatti?

Uudelleenrokotukset alkoivat Hämeenkyrössä 31.5. heti pikkulasten rokottamisen jälkeen ja jatkuivat 17.7. saakka. Useimmat kyläläiset on rokotettu heinäkuun puolenvälin paikkeilla. Rokottajana toimi Eeva Huovinen, kuten viisi vuotta aiemminkin. Tarkastuksia ei uudelleenrokotetuille nähtävästi suoritettu. Merkintöjä sellaisista on vain aivan muutamilla. Kun rokotettavien nimiluettelo 1910 oli ilmeisesti valmiiksi laadittu seurakunnassa, näyttää rokottaja 1915 kirjanneen uudelleenrokotettavat listaan sitä mukaa kuin antoi heille pistokset.

Jo 1800-luvun lopulla lapsia rokotettiin, tosin vain yhtä tautia vastaan. Tuo vakava ja pelätty sairaus oli isorokko. Rokotuksista myös pidettiin kirjaa. Hiljattain SSHY on julkaissut jäsensivuillaan Ikaalisten piirilääkärin rokotuspäiväkirjat vuosilta 1862 - 1915. Katsotaan tänään malliksi, mitä päiväkirjaan on haukijärveläisistä kirjattu 110 vuotta sitten. Rokotuksen Hämeenkyrössä suoritti Eva Huovinen. Rokotettavat lapset olivat useimmiten yksiviuotiaita, mutta joukossa oli myös joitakin hiukan vanhempia. Päiväkirjasta ei käy ilmi, kuinka monta rokotuspaikkaa pitäjässä oli. Rokotetut lapset kuitenkin kirjattiin vanhojen verokylien mukaan seurakunnalta saatuun luettelooon. Rokote oli peräisin Helsingin rokotusainevalmistuslaitoksesta ja saatu vasikasta.

Haukijärvellä rokotus suoritettiin 27.6.1910. Tarkastuspäivä oli 4.7. Pistettävinä kävivät Hertta Viidanoja, Tekla Jokinen, Toivo Salminen, Viljo Nurminen, Elli Siren sekä Aina ja Eino Heinonen. Rokotuksen tarkastajasta ei ole tietoa. Hän on kuitenkin merkinnyt, että Viljon ja Hertan istutusrupulit olivat puhjenneet, muilla kaikki kuusi pistosjälkeä olivat virheettömiä. Toivo, Viljo, Aina ja Eino olivat Pakkasella vähän aikaa työskennelleiden muonamiesten lapsia. Ellin isä Ville Siren on mainittu teksteissä aiemminkin.

Heinijärvellä oli sama rokotuspäivä, samoin tarkastuspäivä. Eino Lamminsivu, Aleksi Koivisto, Aili Ristilä, Viljo Kukkola ja Hilja Mäkelä kävivät rokotuksella. Tarkastuksen suorittaneella Hilda Raukolalla ei ole ollut huomautettavaa heidän tuloksistaan. Herttualan osuuteen kirjattiin Lempi Kahilan ja Eero Järvelän rokotukset, nekin samoille päiville.  Järvelät asuivat tuolloin Vihtorin kotona Metsäkirmolla. Myös Saimi Mäkelä (isä Patrik Mäkelä) lienee asunut Mustajärvenkulmalla.

Laura Mustasilta sai rokotteensa samana päivänä. Sen tarkasti 8. heinäkuuta J. Sipilä. Paavo Anttila ja Niilo Salminen Parilasta rokotettiin niin ikään 27.6. Tarkastuksen suoritti 4.7. Selma Perttu. Pienenä kuollut Selma Mäkelä jäi pois rokotuksesta. Myös Aina Keskinen ja Anna Leivo Pukarasta saivat isorokkorokotteen samana päivänä. Tarkastuskin oli samaan aikaan kuin Parilassa asuneilla.

Sivustolla mainitaan muutaman kerran Pajusen perhe. Seuraavassa heistä hiukan enemmän. Perheen isä Kalle Vihtori syntyi 1878 Ikaalisten Kalmaan kylässä. Hänen äitinsä oli Saara Tuomaantytär. He asuivat Kalmaassa ja Läykkälässä, kunnes Kalle Vihtori 1894 lähti rengiksi Kalmaan Koivistolle. Hän kierteli renkinä Ikaalisten taloja 10 vuoden ajan. Tänä aikana hän alkoi käyttää sukunimeä Pajunen. 1904 hän avioitui Selma Taavetintytär Kustulan (s. 1881 Ikaalisissa) kanssa. Perhe asettui asumaan Ikaalisten kirkonkylään, missä Kallen ammatiksi merkittiin työmies, itsellinen ja myöhemmin kuski. Selma oli lähtöisin Tevaniemen Kustulan mäkituvasta. Hänen vanhempansa olivat Taavetti ja Ester Kustula. Lapsia Kallelle ja Selmalle syntyi Ikaalisissa kolme: Reino 1907, Maija Liisa 1909 ja Saima 1913.

Vuoden 1916 lopulla perhe suuntasi Hämeenkyröön ja siellä Haukijärvelle. Henkikirjoissa heidät merkittiin itsellisiksi. Kalle näyttäisi työskennelleen Pakkasella kuskina ja ehkä hoitaneen hevosia. Muitakin töitä varmaan piti tehdä. Muistitieto kertoo, että Gustav Estalander liikkui lyhyempiä matkoja mielellään hevosvetoisilla vaunuilla vielä silloinkin, kun kartanossa oli auto. Pajusen perheeseen syntyivät Hämeenkyrössä lapset Erkki 1919 ja Kalle 1922. Vuoden 1927 henkikirjaan heille on merkitty kuusi lasta. Mahdollisesti lapsia on syntynyt Kallen jälkeen vielä kaksi. Kalle ja Selma muuttivat Haukijärveltä 30-luvun alkuvuosina. Poika Reino asui kylässä pari vuotta pitempään.

Perheen myöhemmistä vaiheista on aika niukasti tietoa. Reino avioitui 30-luvun alkuvuosina Heinijärvelle. Vanhemmat asuivat hänen luonaan viimeistään 40-luvun lopulta lähtien. Kalle Vihtori Pajunen kuoli 1962 ja Selma 1967. Molemmat on haudattu Hämeenkyröön. Heidän hautakiveensä on merkitty myös 1997 kuollut tytär Saima. Muiden lasten vaiheista ei ole tietoa.

Vuoden 1920 henkikirjat ovat nyt vapaasti verkossa luettavissa. Niissä edetään vanhojen verokylien mukaan, joten mekin noudatamme sitä järjestystä. Torppien ja mäkitupien itsenäistyminen oli vielä kesken, vanhat nimitykset olivat edelleen käytössä. Seuraavassa ei toisteta sivustolla jo kerrottuja asioita, vaan keskitytään heihin, joita sivustolla ei ole lainkaan ja heihin, joiden tietoihin tulee tarkennuksia. On syytä muistaa, että henkikirja ei kerro koko totuutta kevään 1920 tilanteesta Haukijärvellä. Osa muualle muuttaneista pysyi kirjoilla kotipitäjässään ja tuli merkityksi joko kotiinsa tai irtolaiseksi.  Jotain tietoa kuitenkin kylästä ja 100 vuoden takaisista kyläläisistä saamme.

Haukijärvi. Pakkasella olivat palveluksessa Emma Niemi (Halla), Helmi Hyvönen sekä Jooseppi ja Martta Liukkonen. Väinö Selkee on merkitty kotiinsa. Emme tosin tiedä, oliko hän vielä Tammisaaressa tai kenties töissä jossain muualla. Muonarenki Taavetti Siltanen (s. 1861), hänen vaimonsa Miina (s. 1847) sekä tyttäret Amanda (s. 1872) ja Fanny (s. 1888) asuivat jossakin Pakkasen tai Suojan rakennuksessa. Muonarenki Frans Leppänen (s. 1870) ja vaimonsa Suoma (s. 1887) niin ikään. Itsellinen Kalle Pajusen perheestä joskus myöhemmin lisää. 

Heinijärvi. Iida Keskinen Mustajärvenkulmalta oli piikana Tättälässä, Martta Koivisto Viidanojankulmalta samoin. Kalle Ketola merkittiin Tättälän itselliseksi. Henkikirja ei kerro, asuiko hän talossa vai jossakin tyhjäksi jääneessä asumuksessa, kuten Kataistolla, vanhassa Huhtalassa tai Santamäessä. Renki hän ei kuitenkaan ollut, vaan teki ilmeisesti töitä muuallakin kuin Tättälässä. Metsäraukolan kohdalla on sulkeissa nimi Rikman. Taavetti Koivisto oli Amerikassa. Iida ja Anna Marjamäki asuivat todennäköisesti edelleen kotitorpassaan. Anna Rintala oli piikana Hillulla. Fiina ja Tyyne Jokela sekä Lydia Kinkki merkittiin irtolaisiksi, joten he asuivat todennäköisesti muualla.

Herttuala. Lempi Ahonen merkittiin Uudentalon itselliseksi. Väinö Rintala oli renkinä Ylikeskisellä, Väinö Ketola samoin. Eero Ihantola oli renkinä Mikkolassa ja asui vaimonsa Tyynen ja tyttärensä Hiljan kanssa todennäköisesti Ristimäessä. Siellä asui luultavasti myös Tyynen sisko Anna Söderling lapsineen. Selma Kahilaa kutsutaan hiukan monimutkaisesti vävyn leskeksi. Kalle ja Fanny Voutilainen on myös merkitty Kahilan alapuolelle. Herttualan irtolaisissa on seitsemän Järvinen-nimistä henkilöä tai pariskuntaa. Heistä ainakin osa lienee jossain vaiheessa asunut Mustajärvenkulmalla.

Kalkunmäki. Frans Niemi (s. 1900) oli itsellisenä Tiipiällä, Frans ja Iida Lehto taas Ahrolassa. Frans Laine oli muonarenkinä Purtulla, perhe lienee asunut varsinaisessa Kalkunmäen kylässä. Naimattomina Kanadaan muuttaneet sisarukset Kalle ja Elsa Ihantola merkittiin Salomäkeen, sen sijaan aviopari  Frans Anshelm ja Hilda Ihantola on pudonnut listalta kokonaan.

Parila. Juho Vilhelm Keskisen leski Aina ja lapset asuivat Keskisellä. Aina Kaunisto ilmeisesti asui kotonaan. Sofia Anttila merkittiin torppariksi, todennäköisesti hän yritti jatkaa torpanpitoa miehensä kuoleman jälkeen. Peltoniemessä kotona asuivat vielä Martta ja Elli. Lydia Raiskio oli Pertun itsellinen. Myös Jaakko ja Hilma Varin sekä Emilia Varin poikansa Taunon kanssa asuivat Pertun maalla itsellisinä. Kalle ja Selma Salo taas olivat Äärilän itsellisiä. Vielä 1918 he olivat kirjoilla Harjavallassa. Karoliina Matintytär (Vuorenmaa) ja hänen poikansa Iivari Mäkinen merkittiin kirjaan Parilan irtolaisiksi. Todennäköisesti he asuivat muualla.

Pukara. Itsellinen Ida Ahola on merkitty Riukulaan. Hänen henkilöllisyydestään ei henkikirjan perusteella voi olla varma. Aiemmassa tekstissä mainittua Selinin perhettä asui Maurin maalla. Joskus Virran Villeksi arvelemani Ville Siren perheineen merkittiin edelleen kylään. Taavetti Peltomäki (nuorempi) oli sotapalveluksessa. Peltomäkeen on kirjattu myös itsellinen Alli Sjölund (s. 1900). Kalle Keskinen oli edelleen Ruskeen vuokraaja.