Blogi

Ihan muuta etsien katsoin ns. SDP:n terroritilastosta Haukijärven työväenyhdistykseen kuuluneet kuolleet. Melkein kaikki nimet olivat entuudestaan tuttuja. Kaksi henkilöä kuitenkin kiinnitti huomiota. Molemmat olivat kuuluneet yhdistykseen noin vuoden ajan. Molemmat asuivat Heinijärvellä. Luettelossa kotikylä merkittiin vanhojen verokylien mukaan. Katsotaan nyt hiukan tarkemmin noita kahta edellä mainittua. He olivat Juho Sakarias Välimäki ja Kalle Anselm Norrgård.

Juho Välimäki syntyi 1887. Hänen äitinsä asui tuolloin Muotialan kylässä. Äiti avioitui samana vuonna ja perhe asettui asumaan Palon Ylipässärin Välimäkeen. 1903 Juho lähti rengiksi Lemmakkalan Heljolle. Ura jatkui renkinä eri taloissa. Hän muutti 1906 Pirkkalaan, mutta palasi sieltä parin vuoden päästä takaisin Hämeenkyröön, ensin Heinijärven Heikkisen Peltomaahan ja myöhemmin muonarengiksi Hillulle. Juho avioitui 1908 Vilhelmiina Alviina Hietamäen kanssa. Tämä oli syntynyt Parkanossa, mutta oli vihkimisen aikaan piikana Jumesniemessä. Heille ehti syntyä viisi lasta ennen kuin Juho kaatui Karkun rintamalla maaliskuun lopussa 1918. Seurakunnan kuolleiden luetteloon hänelle merkittiin kaksoisnimi Välimäki-Jokela. Luultavasti perhe asui Hillun Jokelassa nykyisen Haukijärven alueella.

Kalle Norrgård syntyi 1886 Pukaran Riukulan Norrgårdin torpassa. Siellä hän asui kunnes 1903 meni Pussille rengiksi. Sieltä matka jatkui Pukaran itselliseksi. Hän avioitui 1910 Lyydia Matilda Kivimäen kanssa. Tämä oli Kierikkalasta. Perhe muutti 1910 Karkkuun. Siellä kului neljä vuotta. Perhe palasi Hämeenkyröön ja asettui Heinijärvelle. Kallesta tuli Hillun muonarenki. Perheessä oli kolme lasta. Kalle kuoli Hämeenlinnan vankileirillä kesällä 1918.

Kuolleiden luettelon merkintä kertoo, että Välimäet todennäköisesti asuivat Jokelassa. Norrgårdien tarkempi asuinpaikka ei lähteistä selviä, mutta kuuluminen Haukijärven työväenyhdistykseen voisi viitata samalle suunnalle,  Jokelaan tai kenties Ristilään, jossa jäljellä oli 1918 vain entinen torpparipariskunta. Nämä kolme perhettä ovat peräkkäin vuoden 1918 henkikirjassa, mikä ei tietenkään välttämättä todista mitään. Norrgårdeja on kuitenkin vaikea kuvitella Lamminkulmalle tai Viidanojankulmalle, sillä matka Hillulle olisi muonarengille ollut kovin pitkä. Lesket lapsineen asuivat Hillun maalla vielä 1920. 1928 heitä ei enää mainita.

Mitä tekee sukututkija näinä poikkeusaikoina? Tutkii sukua tietysti. Jos ei omaansa, niin muiden. Aionkin kertoa näissä teksteissä taas lyhyitä tarinoita ihmisistä, joista jossain vaiheessa on tullut kyläläisiä. Käytännön syistä on pakko tyytyä heihin, jotka ovat luotettavasti löydettävissä yli 100 vuotta vanhoista, nykyisin digitaalisista lähteistä (useimmat SSHY:n jäsensivuilla). Tämä jättää valitettavasti monia mielenkiintoisia ihmisiä tarkastelun ulkopuolelle. Myös tämänkertaisten henkilöiden tarinaan puuttuvat lähteet jättävät pienen aukon.

Johannes Taavetinpoika Keskinen syntyi elokuussa 1882 Vesajärven Hirvon torpparipariskunnan lapsena. Rippikirjassa perhe kuitenkin merkittiin pian itsellisiksi ja se sai sukunimen Keskinen. Perhe on merkitty samalle sivulle Ruhaankosken myllärin kanssa. Taavetti ja Maria Keskisellä oli ainakin kahdeksan lasta. Johannes lähti rengiksi 16-vuotiaana 1898 ja palveli useammassa talossa Hämeenkyrössä. Yhdessä tällaisessa talosta toiseen siirtymisessä hänen syntymäaikansa muuttui helmikuuhun 1882. 1901 hän siirtyi Karkkuun. Karkussa hän viihtyi kolme vuotta ensin renkinä, myöhemmin itsellisenä. Sen jälkeen hän muutti Porin maaseurakuntaan 1904. Hänen ajastaan Porissa kertoo muuttokirja, jonka hän toi mukanaan Tyrväälle 1906. Siinä hänen ammatikseen on merkitty jalkinetyöntekijä. Ilmeisesti hän oli ollut suutarinopissa Porissa.

Jossakin matkan varrella Johannes oli tavannut kiikkalaisen Iida Adolfiina Josefssonin. Tämä oli syntynyt huhtikuussa 1883 Kiikassa Kiikanojan kylässä nahkuri Heikki Josefssonin ja tämän vaimon Amalian perheeseen. Iida oli yksivuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Isä solmi uuden avioliiton ja näistä liitoista Iidalla oli ainakin kuusi sisarusta. 1906 Johannes ja Iida avioituivat. Yhteinen koti löytyi 1908 Huittisten kirkonkylästä. Siellä syntyi heidän ensimmäinen lapsensa Iida Helena syyskuussa 1908.

Perhe on merkitty Huittisten kirkonkylään rippikirjoissa vuoteen 1912 ulottuvan jakson loppuun. Todellisuudessa he lienevät muuttaneet muualle viimeistään 1911 - 1912. Tytär Helmi ei nimittäin ole syntynyt Huittisissa. Eräs hiukan epävarma lähde mainitsee hänen syntymäpaikakseen Hämeenlinnan. En kuitenkaan löytänyt perhettä sen paremmin Hämeenlinnan maalaiskunnan kuin kaupunginkaan henkikirjoista 1914. Tosin katsoin vain suutarit. Jos perheenisä on merkitty muulla ammattinimikkeellä, he saattoivat hyvinkin olla Hämeenlinnassa. Tämä olisi kuitenkin poikkeus muihin lähteisiin, joissa hän oli aina suutari sen jälkeen kun ammattiin ryhtyi.

Seuraavan kerran perhe tulee esiin Hämeenkyrön Vesajärvellä henkikirjassa 1919. Todennäköisesti he ovat tulleet kylään 1918. He asuivat tuolloin Haapaniemen maalla. Vesajärvellä perhe ilmeisesti viihtyi vuoteen 1923, jolloin he muuttivat Haukijärvelle. Tyttäret merkittiin tuolloin koulun oppilasluetteloon. Virallisissa lähteissä heidät merkittiin aina Haukijärvelle, ei Parilaan. Muistitieto koulun lähellä asuneesta Keskisen perheestä voi hyvinkin pitää paikkansa. Johannes Keskinen kuoli lokakuussa 1927. Hänet haudattiin Tampereelle. Vaimo Iida eli vain kuukauden pitempään.

Lopuksi toivotan kaikille mukavaa ja turvallista vappua.

Antti Nestor Adaminpoika syntyi kesäkuussa 1841 Pajukannan talossa Tottijärvellä. Tottijärvellä oli paljon Tottijärven kartanon ja Laukon kartanon torppia. Ymmärtääkseni Pajukanta oli kuitenkin itsenäinen tila. 1861 Adam Matinpoika, hänen vaimonsa Ester Antintytär ja heidän seitsemän lastaan muuttivat Tyrväälle. Heidän matkansa vei Laukkulan Teinilään. Sinne he eivät kuitenkaan jääneet, vaan jatkoivat jo seuraavana vuonna Ekkoisten kylän Heikkilään ja sieltä vielä Ruoksamon Kolariin. Siellä Adam ja Ester kuolivat 1867.

Antti Nestor lähti 1864 rengiksi Vihattulan Jokelaan. Sieltä hän siirtyi Kallialan Kampin kautta Mouhijärvelle 1869. Hänestä tuli Hermalan Kyönän renki ja myöhemmin renkivouti. 1870 hänet vihittiin Mariana Efraimintyttären kanssa. Tämä oli kotoisin Hahmajärven Irrin Haaviston torpasta ja asunut kotona avioitumiseensa saakka. Hermala oli kersantin virkatalo, ja sitä hoiti vuokraviljelijä, arrendaattori. Kun edellinen vuokraaja kuoli, tuli Antista uusi vuokraaja. 1873 he kuitenkin päättivät lähteä Hämeenkyröön. Mukaan tuli poika Juho Oskari. Yksi tytär oli kuollut pienenä.

Hämeenkyrössä heistä tuli Kalkunmäen Oravaisten Iso-Hollon torppareita. He viihtyivät torpassa vuoteen 1889, jolloin he siirtyivät Parilan Pertun itsellisiksi. Tällöin heille ensimmäistä kertaa merkittiin sukunimi Kivimäki. Se seurasi mukana, kun he 1897 muuttivat Äärilän maalle. En ole huomannut, että nimeä olisi kukaan Parilassa käyttänyt aiemmin. Onko Parilassa siis ollut Kivimäki kahdessa eri paikassa? Rakensiko perhe mökkinsä ensin Pertun maalle ja siirsi sen jostain syystä myöhemmin Erkkilän maalle? Vai oliko niin, että mökki pysyi samassa paikassa ja tuo maakaistale vain jossain järjestelyssä siirtyi Pertulta Erkkilälle? Jätetään kysymys toistaiseksi auki. Joitakin karttoja Parilan tilusjärjestelyistä on olemassa, ehkä niistä joskus myöhemmin enemmän. 

Muissakin maissa on meidän Historiallista sanomalehtiarkistoamme vastaavia palveluita. Ne ovat usein maksullisia tai Suomen tavoin rajattuja ajallisesti tai paikallisesti. Nyt poikkeusoloissa joitakin palveluita on avattu verkkoon laajemmin käytettäviksi. Pääsiäisen aikaan oli kaikille avoinna laaja Newspapers.com ja tätä kirjoitettaessa Kungliga Biblioteketin Svenska dagstidningar. Ne ovat hyviä apuvälineitä paikallishistoriaa tutkiville, koska niiden tietokannat mahdollistavat haun eri hakusanoilla, kuten nimillä. Ei tietysti voi olettaa, että kaikki Haukijärveltä ulkomaille lähteneet olisivat päässeet paikallisiin sanomalehtiin. Mutta aina löytyy jotakin: kuolinilmoituksia, muistokirjoituksia tai syntymäpäiväuutisia.

Aloitetaan amerikkalaisista (Yhdysvallat, Kanada) lehdistä. Etsin niistä erityisesti tietoa henkilöistä, joiden myöhemmät elämänvaiheet eivät ole selvillä. Juho Ivar Rajalan vaimon Hilman kolme veljeä siirtyi valtameren taakse 1900-luvun alkuvuosina. Juho seurasi heitä 1903 nimellä Ahola. Veljistä kahden muistokirjoitukset löytyivät lehdistä 40- ja 60-luvulta. Kummassakaan muistokirjoituksessa ei ole mitään mainintaa Juhon ja Hilman perheestä. Hilma oli tuolloin jo kuollut, Juhon kohtalosta ei ole tietoa. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tästä kannata kuitenkaan tehdä. Muitakaan Amerikkaan kadonneita en lehdistä löytänyt. Usein ongelmaksi tulivat kovin yleiset nimet.

Juho ja Ida Heinonen siirtyivät Yhdysvaltoihin 1909. Kummankin muistokirjoitus on julkaistu paikallisessa lehdessä. Heidän vaiheistaan joskus enemmän. Anna Maria ja Martta Koivisto matkustivat uudelle mantereelle 1920-luvulla. Anna Maria avioitui 1927 Pete Venalaisen kanssa Baltimoressa. Tämä oli tuolloin 42-vuotias ja leski. Martta (Martha) avioitui 1925 Leonard Maneliuksen kanssa. Heillä oli yksi tytär. Tiedot löytyivät Baltomoressa ilmestyneestä The Sun-lehdestä. Sekä Anna Marian että Martan sukunimi oli lehdissä muuttunut Kaivistoksi. Myös Taavetti Kinkin ja Miina Jauhiaisen avioliitosta oli maininta The Chehalis Bee-Nuget-lehdessä 1929.

Ruotsin lehtiarkistossa seikkailu oli tuloksellista enemmänkin omaa sukututkimusta ajatellen. Ester Heleniuksen ja Pekka Malkamaan kuolinilmoitukset löysin ja täydennän niistä tiedot sivustolle. Etsin myös mainintaa Haukijärvellä joskus asuneesta ruotsalaisesta Axel Larssonista, mutta turhaan. Samannimisiä oli paljon, mutta oikeaa Axelia ei löytynyt. Toiveikkaasti laitoin hakusanaksi myös Haukijärven. Ilahduin, kun osumia tuli 121. Valitettavasti ne käsittelivät Ruotsin Lapin Haukijärveä. "Meidän" Haukijärvemme ei siis ole ainoa maailmankartalla.