Blogi
Porukalla Amerikkaan (blogi)
Olen useasti kirjoittanut näissä teksteissä Amerikan mantereelle siirtolaisiksi lähteneistä. Edelleen heistäkin löytyy uutta tietoa. Runsaan vuoden on ollut käytettävissä Suomen Sukututkimusseuran jäsensivuilleen digitoimat Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajaluettelot. Yhtiö kuljetti matkustajia Suomesta Englantiin, josta nämä jatkoivat valtamerialuksilla Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Tuli nyt mieleen vertailla näiden laivojen matkustajaluetteloita keskenään. Aiemmin olen olettanut, että kyläläiset matkustivat uudelle mantereelle lähinnä yksin tai avioparit kahdestaan. Vertailu näyttäisi, että suurempiakin porukoita oli liikkeellä. Linkit vievät valtamerialusten matkustajaluetteloihin FamilySearch-palvelussa, joka on ilmainen, mutta vaatii kirjautumista.
Paul Richterin matkoja en palveluista löytänyt. Sen sijaan Erland Maatiala meni ensimmäisen kerran Yhdysvaltoihin 1903. Ihan yksin hän ei ollut liikkeellä. Samassa laivassa olivat myös Taavetti ja Vihtori Heikkilä Hahmajärveltä. Yhdessä he jatkoivat s/s Auranialla Liverpoolista New Yorkiin suunnatakseen kohti Evelethiä Minnesotassa. Vihtori matkasi Amerikkaan useamman kerran, asui matkojensa välissä Parilan Rajalassa ja palasi lopulta Suomeen Viljakkalaan. Erland Maatiala haki vaimonsa Hulda Koiviston Suomesta, ja he asettuivat Minnesotaan.
Kolme vuotta myöhemmin olivat liikkeellä Kaarle Selkee (Laakso), Väinö Maatiala (Aalto), Kaarle Mustasilta (Silta) ja Kaarle Valkama. He lähtivät Suomesta kohti Kanadan Fort Williamia Arcturuksella marraskuussa, ja jatkoivat joulukuussa Ionian-aluksella Halifaxiin. Kaarle Selkee päätyi New Yorkiin, Maatiala kuoli pian Kanadassa, Mustasilta asui Kanadan Brittish Columbiassa ja Valkama palasi parin vuoden päästä Suomeen.
1908 oli myös liikkeellä useampia. Kaarle Tonttila ja Kaarle Ihantola nousivat Polarikseen Hangosta ja jatkoivat s/s Empress of Britainilla Saint Johniin Kanadassa. Kaarle ja Vihtori Keskinen sekä Taavetti ja Kaarle Koivisto lähtivät Suomesta Astraealla, mutta nousivat Englannissa samaan laivaan edellisten kanssa. Mukana olivat myös Martti ja Taavetti Hakala Herttualasta. Tonttila palasi Suomeen, Ihantola asui Kanadan Port Arthurissa, Keskisen veljekset kuolivat jo matkaa seuranneena vuonna, Taavetti Koivisto eli elämänsä Kanadassa ja hänen veljensä Kalle USA:n puolella Minnesotassa.
Seuraavalla kerralla hiukan lisää kyläläisten matkustamisesta reilut sata vuotta sitten.
Vpl Pyhäjärvi (blogi)
Jos vain mahdollista niin yrittäkääpä saada käsiinne Vpl Pyhäjärvi-lehden viisi viimeistä numeroa. Niissä on juttuja, jotka käsittelevät laajasti Haukijärvelle sodan jälkeen syntynyttä karjalaisasutusta. Ymmärtääkseni juttusarja jatkuu vielä ainakin yhdellä osalla. Päätoimittaja Tea Itkonen, joka vastaa artikkeleista, kertoi ettei siirtoväen asettumisesta uusille asuinsijoille ole kovin paljon kirjoitettu. Hyvä siis, että haukijärveläiset ovat tässä kärkipäässä.
Sivuston alkuvaiheessa mukana ei ollut siirtolaisten taloja lainkaan, sillä arvelin niistä ja niiden asukkaista olevan vaikea saada tietoa. Joskus 2010 päätin, että karjalaisasutus on niin oleellinen osa Haukijärveä, että sitä pitää käsitellä. Melkeinpä nolottaa, kun toimittaja muistaa joka jutussa mainostaa keräämiäni tietoja. En tietenkään ole yksin ollut asialla, vaan tietoja on tullut eri tahoilta. Tässä on syytä mainita ainakin Marja-Liisa Einolan pohjatyö. Siirtokarjalaisten tie-kirjasarja osoittautui hyväksi lähteeksi. Myöhemmin arkistossa on voinut Vpl Pyhäjärven digitoiduista kirkonkirjoista seurata karjalaisperheiden vaiheita taaksepäin.
Mutta takaisin juttusarjaan. Sen mielenkiintoisinta antia ovat ainakin itselleni olleet muistelmat karjalaisten alkutaipaleesta Haukijärvellä. Miten tultiin hevosen vetämissä kärryissä Karkun asemalta kylään. Miten opintietä koulussa helpotti, kun yksi opettajista oli karjalainen. Hyvä, että vielä löytyy henkilöitä, joilla on tuosta ajasta omia muistikuvia. Juttujen yhteydessä on näkynyt myös muutamia valokuvia, joita en ole aiemmin nähnyt. Kovasti toivoisin, että ne saataisiin myös sivuston galleriaan. Nehän ovat nyt jo sähköisessä muodossa lehdellä, tarvittaisiin siis vain julkaisulupa sivustolle.
Omat muistikuvani yltävät 50-luvun loppupuolelle. Silloin karjalaisasutus oli jo ainakin meille lapsille luonnollinen osa kylää. Toki aikuisten puheissa saattoi joskus kuulla kateutta ja pientä ilkeyttäkin heidän puhuessaan uusista kyläläisistä. Mitään isompaa selkkausta en kuitenkaan muista. Ei mitään sellaista, mitä ei olisi esiintynyt kylän vanhojen asukkaiden keskenkin. Elämä kulki eteenpäin kaikkien kyläläisten kohdalla.
Tilastokatsaus (blogi)
Ainakin vanhemmat lukijat muistanevat vuosittain ilmestyneen paksun kirjan nimeltä Suomen tilastollinen vuosikirja. Olen selannut vuosikirjoja aikana, jolloin tietoverkosta ei tiedetty mitään. Nyt kaikki on tietysti verkossa, niin uudet kuin vanhat vuosikirjat. Sattumalta tulin lehteilleeksi vuoden 1910 kirjaa. Se sisältää tietoja vuosilta 1909 ja 1908, toki myös vanhempia. Ei, ei siellä Haukijärveä mainita, mutta pientä vertailua pystyy silti tekemään.
Aloitetaan väestöstä. Suomessa oli 1908 hiukan yli kolme miljoonaa asukasta. Hämeenkyrön väkiluku oli noin 8500. Haukijärven väkimäärää en rupea laskemaan, mutta sivusto antanee siitä jonkinlaisen käsityksen. Avioliittoja solmittiin 1908 20 000 kappaletta. Hämeenkyröstä löydämme kuultusten määrän, niitä oli 47. Haukijärveltä avioituneita löytyi kolme kylässä silloin asunutta ja kaksi muihin kyliin muuttanutta. Lapsia syntyi koko maassa 92 000 ja Hämeenkyrössä 264. Haukijärvellä asui kyllä vuosien varrella useita 1908 syntyneitä, mutta laskujeni mukaan vain kuusi todella syntyi tuolloin kylässä. Kuolema kohtasi tuolloin 55 000 suomalaista. Hämeenkyrön kuolleiden luettelossa on 250 nimeä. Haukijärveläisiä heistä oli 15. Osa luvuista on pyöristetty.
Liki 6000 henkilöä otti 1908 ulkomaanpassin. Edellisenä ja seuraavana vuonna luvut olivat vielä suurempia, jopa yli 10 000. Haukijärveläisiä muuttajia laskin yhdeksän. Yli 3000 palasi takaisin Suomeen tuona vuonna. Tuon luvun lähdetieto pitää yrittaa kaivaa esiin. Amerikan mantereelta palanneista on niukasti tietoa verrattuna sinne matkustaneisiin. Haukijärveltä tiedän yhden 1908 palanneen.
Vuosikirja sisältää myös tietoja maataloustyöväestön palkoista Suomessa. Ehkä voidaan olettaa, että ne suunnilleen pätivät myös Haukijärvellä. Useimmat rengit ansaitsivat 250 - 400 markkaa vuodessa. Piian palkka taas oli 100 - 200 markkaa. Nämä luvut kertovat palkasta silloin, kun oltiin talon ruoassa (ja yleensä myös asuttiin talossa). Vähemmän ja enemmän ansainneitakin oli. Miten tuollaisella palkalla eli? Erilaisilla rahanarvomuuntimilla palkan saa nykyeuroiksi, mutta ne eivät kovin paljon kerro, niin erilaista elämä oli 115 vuotta sitten. Jos renki tai piika sai käyttää koko palkkansa itse, hän varmaan sai sillä vaatetuksensa hankituksi ja rahaa jäi hiukan huvituksiinkin. Jos sillä piti elättää perhettä, toimeentulo oli niukkaa.
Lopuksi vielä hiukan säätietoja vuodelta 1909. Tampereen lämpötila oli tammikuussa selvästi korkeampi kuin 15 vuoden keskiarvo, huhtikuussa jonkin verran korkeampi, toukokuu oli viileä, lokakuu taas lämmin ja marraskuu keskiarvoa viileämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli hyvin lähellä 15 vuoden keskiarvoa. Eiköhän Haukijärvellä vuosi kulunut sään puolesta suunnilleen samoin.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.
Osoitekalenteri 1939, osa 2 (blogi)
Palataan vielä Tampereen vuoden 1939 osoitekalenteriin. En ole ehtinyt selata sitä loppuun. Olen kuitenkin päässyt S-kirjaimeen saakka, joten suurin osa entisistä haukijärveläisistä lienee jo löytynyt. Loppuihin palataan joskus myöhemmin vaikka luettelon muodossa. Tässä tekstissä ei ole linkkejä, sillä nimiä on aika paljon. Jos et muista, kuka on kyseessä, tee sivustolla haku. Muista myös, että nimi voi olla taivustusmuodossa, vrt. Mäkinen - Mäkisen.
Useimmille on luetteloon kirjattu ammatti. Haukijärveltä lähteneet olivat usein teollisissa ammateissa: työmies, tehtaan työntekijä, sekatyömies. Hiukan tarkempiakin tietoja löytyy. Anselm Antila oli sähkötyömies, Mauno Erkkilä liikkeenharjoittaja, Tyyne Jokela vaatetustyöntekijä, Juho Vihtori Jokinen kuorma-ajuri, Toivo Koskipää verhoilija, Arvo Leivo kirvesmies, Vilho Linnusmäki muurari ja Toivo Mäkinen kirvesmies. Talonomistajaksi nimettiin vain Kalle Kallioniemi, mutta ilmeisesti myös Toivo ja Lempi Mäkinen, Viljam ja Lempi Jalaskoski sekä Lauri ja Sigrid Kaunisto omistivat talonsa, vaikka tekivät muuta työtä. Talonomistajiin voidaan vielä joskus palata, jos heitä löytyy useampia.
Pispala oli liitetty Tampereeseen 1937. Pispalan osoitejärjestelmä poikkesi kuitenkin vielä varsinaisesta kaupunkialueesta. Osoitteet olivat tyyliä Henneri 110 tai Henneri 76 Kauniston talo. Sama koskee myös Hyhkyä, Kaarelaa, Raholaa ja Lamminpäätä. Pispalassa tai Hyhkyssä asuivat 1939 ainakin Silja Eng, Juho ja Maria Kaunisto, Lauri ja Sigrid Kaunisto, Toivo ja Anna Mustajärvi, Kaino ja Olga Mäntylä, Lyyli Nieminen, Hilma Rajala, Erkki Anttila, Lydia Kahila, Vilhelmiina Andersson ja Jaakko Ristilä. Viljam ja Lempi Jalaskosken koti oli Lamminpäässä, samoin Arvo ja Helmi Leivon. Kalle ja Alina Jokela asuivat Kaarilassa, Anselm ja Lempi Antila Raholassa ja Juho ja Fanny Jokinen Järvensivulla, jossa osoitejärjestelmä oli samantyyppinen. Mysteeriksi jää Kalle ja Fanny Heinon asuinpaikka A:la 65 Helmisen talo.
Keskustan alueelle sijoittuvat Kerttu Aaltosen, Tyyne Jokelan, Ida Järvensivun, Erkki Kallioniemen, Lempi Koskipään, Aino Laakson, Vilho ja Aune Linnusmäen, Aino Mustajärven, Nestor ja Lydia Kämäräisen sekä Johan ja Anni Mäkisen osoitteet. Tammelan olivat asuinpaikakseen valinneet Mauno ja Aino Erkkilä, Toivo ja Veera Koskipää, Viljo ja Martta Kotkavuori, Toivo ja Lempi Mäkinen, Uuno Niemi, Jarl ja Lempi Landstedt, Paavo Nieminen sekä Tyko Nieminen. Bruno ja Rauha Lehtinen asuivat Nekalassa, Onni Mustasilta Rantaperkiössä, Katri Ketola Petsamossa ja Matti ja Fanny Ollila sekä jo aiemmin mainittu Kalle Kallioniemi Lapissa.
Osoitekalenteri 1939 (blogi)
Olen aiemmin kirjoittanut Tampereen osoite- ja ilmoituskalentereista vuosille 1926 ja 1930. Nyt on verkossa vapaasti selattavissa myös vuoden 1939 kalenteri. Haluan korjata aiemman väitteeni, että kalenterissa näkyminen olisi ollut maksullista. Sitä se ei ilmeisesti yksityishenkilöille ollut, vaan rahat julkaisuun kerättiin ilmoituksilla. Kalenterin esipuheesta eivät lähteet selviä, mutta virastot ja yksityiset saavat kiitokset. Ihan kaikki 1939 Tampereella asuneet eivät välttämättä tiedoissa näy, eivätkä tiuhasti muuttaneiden vuokra-asujien osoitteet pysyneet pitkään ajantasaisina. Tästä oli jopa purnausta lehdessä Helsingin vastaavaan julkaisuun liittyen. Tästä huolimatta osoitekalentereilla on yksi merkittävä etu tarkempiiin lähteisiin verrattuna. Niitä voi kaikessa rauhassa tutkia kotikoneelta.
Mitä uutta sitten saamme tietää kalenterista? Ainakin sen, että Erkki Nikolai Anttila oli 1939 levysepän apulainen ja asui osoitteessa Tahmelantie 12. Tähän asti olin ajatellut, että hän muutti Haukijärveltä Viljakkalaan, jonne hänet haudattiin 1941. Viljakkalan seurakunnan haudattujen luettelo kuitenkin kertoo, että hän oli tehdastyöläinen Tampereen Harjun seurakunnasta. Arvoitukseksi jää, asuiko hän viimeiset aikansa veljensä luona Viljakkalassa.
Lisäksi kalenteri kertoo, että Kalle Jalo Kallioniemi oli jo tuolloin talonomistaja. Talo oli ilmeisesti osoitteessa Salotie 4, jossa hän asui. Sijainti on Lapin kaupunginosassa, ja nykyisin paikalla on omakotitalo. Pohdinkin, voisiko talo olla sama, jonka Kalle Kallioniemi tuolloin omisti. Kuvan perusteella se ei ole mahdotonta, vaikka remonttia on varmasti tehty useamman kerran. Muita mahdollisesti pystyssä olevia, entisten haukijärveläisten tuolloin asuttamia taloja ovat Nekalantie 20, jossa asuivat Bruno ja Rauha Lehtinen sekä Hämeenpuisto 6, jossa sijaitsi Aino Matilda Laakson koti 1939.
Olen nyt käynyt kalenterista läpi kirjaimet A - M. Jatkoa on siis odotettavissa.