Blogi

Sarjassamme muualta kylään muuttaneita: Maria Loviisa Lehtinen. Hän syntyi Kokemäellä heinäkuussa 1874 Juho ja Maria Mäntylän itsellisperheeseen, joka asui Ylistaron Horellin maalla. Silloin Maria Loviisalla oli viisi sisarusta ja vuonna 1877 syntyi vielä pikkuveli. 1871 syntynyt Amanda-sisko hukkui kesäkuussa 1880. Vanhin veli muutti kotoa jo ennen Marian syntymää, ja muutkin sisarukset lähtivät kukin vuorollaan ansaitsemaan leipäänsä. 1892 oli Marian vuoro.

Kokemäen kirkonkirjat kertovat, että Maria muutti Hämeenkyröön. Sieltä häntä ei kuitenkaan löydy, sillä muutto tapahtui kappeliseurakuntaan eli Viljakkalaan. Hänen veljensä oli muuttanut sinne jo aiemmin. Viljakkalassa kului kahdeksan vuotta. Enimmäkseen hän oli töissä Inkulan taloissa, mutta myös Viljakkalan Markkula tuli tutuksi. Inkulasta ei ole kovin pitkä matka Ikaalisten Luhalahteen. Siellä asui Yliuparin Nevalassa Viktor Nevanen, joka vuosisadan vaihteessa otti käyttöön nimen Lehtinen. Nuoret avioituivat 1900 ja Maria muutti Luhalahteen.

Luhalahdessa perheeseen syntyi viisi lasta. 1909 Viktor ja Maria perheineen muuttivat Osaralle. Viktor työskenteli rusthollissa muonarenkinä. Osaralla toinen perheen kaksostytöistä, Katri, kuoli 1911 ja 1913 syntyi nuorin lapsista, Jenny.  Perhe on merkitty rustholliin ainakin vielä vuoden 1915 henkikirjoissa. Ei ole tiedossa, missä vaiheessa muutto Haukijärvelle tapahtui. Muistitieto kertoo, että he olisivat asuneet kylässä jo 1918. Se on mahdollista, mutta kirjansa he ovat muutaneet vasta vuoden 1922 aikaan. Loppu onkin sitten sivustolla.

Koulun arkistossa on vihkonen, jonka kanteen on merkitty "Haukijärven kansakoulun oppilaskirjaston kirjaluettelo". Mitään vuosilukua vihkonen ei sisällä, mutta se on täsmälleen saman näköinen kuin vastaava, vuodelle 1921 päivätty opettajakirjaston luettelo. Nimekkeitä siinä on 213. Sama kirjamäärä on merkitty vuonna 1940 laadittuun asiakirjaan. Jos oikein ymmärrän, kirjaluettelo on aloitettu vuoden 1921 aikoihin ja se yltää vuoteen 1940. Myös kirjojen ilmestymisvuodet ja luettelossa käytetyt erilaiset kynät todistavat sen puolesta, että lista on syntynyt pitemmän ajan kuluessa.

Millaisia kirjoja sitten Haukijärven koululaisille oli tarjolla ennen sotia? Luettelo alkaa Andersenin saduilla ja päättyy Hilda Huntuvuoren "Kokemäenmaan kuningas"-kirjaan. Enimmäkseen kirjailijat olivat suomalaisia, mutta Andersenin lisäksi esimerkiksi Defoe, Alcott ja Dickens olivat edustettuina. Suosittuja näyttävät olleen ainakin Anni Swan, Yrjö Karilas ja Walter Scott. Hämeenkyröläinen kirjailija F. E. Sillanpääkin oli mukana. Hänen teoksensa "Kuvia ja tarinoita" sai luettelossa numeron 173. Se lienee ollut kouluja varten toimitettu valikoima Sillanpään tekstejä.

Useimmat kirjat edustivat kaunokirjallisuutta. Joukkoon mahtuivat kuitenkin myös teokset "Ihmeellinen luonto", "Nuorten puutarhakirja", "Luonnon kätköistä", "Kanakirja", "Mehiläiskirja", "Metsänhoito-oppi" ja "Maantieteellisiä kuvauksia" sekä muutamia, joiden nimestä tai tekijästä ei voi päätellä, mihin kirjallisuudenlajiin kirja kuuluu. Paljon oli siis koululaisille tietoa ja sivistystä tarjolla.

Haukijärven koulun arkistosta löytyy teksti, jossa opettaja Kerttu Lehtosalo kuvailee kylän postipysäkin syntyvaiheita. Lainaan tekstistä tähän katkelmia.

"Lukuhalu oli herättänyt saada tietoja muualtakin kuin omalta paikkakunnalta. Tätä välittäjää, sanomalehteä, oli hankalaa saada, kun paikkakunnalla ei ollut postia. Lähimpään postiin oli matkaa 8 km ja Hämeenkyrön postiin 12 km. Tapa oli sellainen, että se kyläläinen, joka kävi kirkolla poikkesi postiin ja toi koko kylän postin. Täten saatiin posti aina vanhentuneena, sillä ei aina joka viikko käyty kirkolla. Kartanoon tuli kyllä niin sanottu irtolaukku, mutta se ei hyödyttänyt kyläläisiä. "

Lehtosalo keskusteli asiasta J. E. Richterin kanssa ja yhdessä he ottivat yhteyttä postilaitokseen.

"Postihallituksesta tuli tieto, että paikkakunta on niin harvaan asuttua, että ei kannata palkata postin hoitajaa, toisin sanoen ei posti kannata itseään. Allekirjoittanut tarjoutui hoitamaan postia 3 vuotta palkatta, siinä toivossa, että sen ajan kuluttua ehkäpä jo alkaisi kannattaa. Vastauksessa sanottiin, että valtion toimia ei voida antaa palkatta hoitaa, mutta jos se hoidetaan (25:-) kahdellakymmenelläviidellä markalla vuodessa, niin katsotaan jos voidaan myöntää postipysäkki Haukijärvelle. Tähän ehdotukseen suostuin. Täten saatiin postipysäkki samana vuonna (1902) kun oma koulutalokin. Tämä kaikki oli suuri edistys syrjäkulman elämässä."

Niin saivat siis kyläläiset postipysäkkinsä.

Elokuun 14. päivä 1927 vietti Haukijärven työväenyhdistys 20-vuotisjuhliaan. Hämeenkyrön Sanomissa oli asiasta lyhyt maininta ja sen lisäksi yhdistyksen ilmoitus, joka on alapuolella kuvassa. Arvelen, etten loukkaa kenenkään tekijänoikeuksia, vaikka julkaisenkin sen. Lehti julkaisi myöhemmin lyhyen selostuksen juhlista, lähinnä kilpailutulokset. Juttu päättyi toteamukseen: "Yleisön käytös juhlissa ja iltamassa oli aivan moitteetonta."

Juhlapuheen pitänyt ministeri Ryömä oli lääkäri ja SDP:n kansanedustaja Hannes Ryömä, joka juuri tuohon aikaan toimi valtionvarainministerinä. Oletettavasti Frans Mustasilta lausui tervehdyssanat tai esitteli yhdistyksen 20-vuotista historiaa. Muista ohjelmansuorittajista ei ole tietoa. Näytelmän "Lainkiertäjät" on tiettävästi kirjoittanut Uramo Hiiskoski. Lieneekö salanimi?

Mennäänpä sitten kilpailutuloksiin ja haukijärveläisten menestykseen. Kolmiottelussa toiseksi tuli Eino Laaksonen, naisten 100 metrin kolme parasta olivat sisarukset Toini Peltola, Hanna Kanerva ja Kaisu Peltola. Naulanlyönnin voitti Kalle Ketola Aimo Mäkisen tullessa toiselle sijalle. Renkaanheiton kolmanneksi selvisi Reino Kanerva. Nuolenheitossa ja poikien 100 metrin juoksussa eivät kyläläiset yltäneet palkintosijoille.

Nykypäivän lukija saattaa miettiä, harmittiko iltamayleisöä lyhyt, vain tunnin mittainen tanssiaika. Ehkä määräykset olivat tiukat tuohon aikaan.