Blogi

Museoviraston sivuilla on julkaistu Hämeenkyröstä löydettyjen muinaismuistojen inventointiraportteja. Tämän jutun lähteenä on käytetty niistä kahta, nimittäin Sanni Hinkan 1925 tekemää ja Matti Huurteen 1969 laatimaa selvitystä. Tällä kerralla emme kuitenkaan mene esihistorialliseen aikaan, vaan pysähdymme vuosiin 1713 - 1721, isovihan aikaan. Haukijärvellä oli tuolloin vähän asutusta. Torppia ei ollut vielä lainkaan. Kantatalot olivat olemassa ja niiden mailla asui jonkun verran itsellisiä mökeissään.

Hinkka kertoo, että Ruusin talon metsällä lähellä Mouhijärven rajaa olisi vielä 1929 ollut olemassa kiviuuni, jota käytettiin isovihan aikana. Samoin Hämylän metsässä olisi ollut kallion reunassa sellaisen käytävän aukko, jonka pituudesta ei kukaan tiedä. Ilmeisesti Hinkka ei kuitenkaan käynyt kohteita katsomassa, vaan kirjasi ylös kuulemansa kertomukset. Viidanojankulmalla oli 1700-luvun alussa lähinnä Heinijärven talojen metsiä, mahdollisesti myös kaskiviljelyä. Sikäli olisi mahdollista, että heinijärveläiset olisivat hakeneet siltä suunnalta piilopaikkoja. Kun Huurre teki omaa selvitystään 1969, ei näistä kohteista enää löytynyt mitään muistitietoa.

Toinenkin isovihaan liittyvä kertomus sivuaa Haukijärveä. Sen mukaan Kelhäjärveen olisi Holisevan törmän kohdalle upotettu kirkonkello ja rahalipas. Tarinasta tunnetaan myös versio, jonka mukaan venäläiset olisivat kuljettaneet kirkonkelloa ja jää olisi pettänyt ja kello olisi näin pudonnut järveen. Kelhäjärven väitettiin olleen sen jälkeen nimeltään Kellojärvi. Hinkka on merkinnyt lähteekseen Estlanderin ja Viljo Kukkolan kertomukset vuodelta 1925.

Isovihan ajoista on kerrottu tarinoita ilmeisesti 1900-luvun alkuun saakka. Vähitellen ne ovat häipyneet unholaan. Jos joku kuitenkin muistaa piilopaikoista tai kätköpaikoista Haukijärven alueella kuulleensa, kannattaa kertomus jakaa muidenkin kanssa esimerkiksi alla olevalla kommenttilomakkeella.

Tänään tarkastelemme, mitä Haukijärvellä tapahtui 1923. Uutiset ovat taas peräisin Hämeenkyrön Sanomista. Kuolleita oli kylässä vain yksi, Peltomaassa asunut Kaarle Högerman. Tosin on huomattava, että seurakunnan ilmoitusten julkaiseminen ei tuolloin välttämättä ollut ihan säännöllistä. Avioliittoon kuulutettiin Johannes Jalonen ja Hilma Tuominen, Frans Söderling ja Tyyne Jokinen sekä Viljo Heinäkoski Mouhijärveltä ja Selma Erkkilä.

Huutokauppoja pidettiin myös kyseisenä vuonna. Mäkelässä myytiin irtaimistoa omistajan vaihtumisen vuoksi. Malakias Mäkelästä tuli tilan isäntä. Santamäessä huutokaupassa myytiin koko tila. Peltomaassa taas huutokaupattiin Kaarle Högermanin jäämistöä. Kalle Ketola puolestaan ilmoitti kahdeksanvuotiaan tammahevosen olevan myynnissä Mäkelässä.

Ajan ilmiöt näkyivät myös näissä pienissä uutisissa. Vuodesta 1918 oli kulunut sen verran aikaa, että pahin katkeruus alkoi helpottaa. Niinpä lehti tiesi kertoa, että Haukijärven työväenyhdistys oli taas toiminnassa ja hiljattain perustettu urheiluseura Ryhti järjesti kilpailuja ja iltamia. Kalle Haukipää tuli valituksi kunnanvaltuustoon ja Frans Mustasilta taksoituslautakuntaan.

Kieltolaki oli tullut voimaan. Ihan kaikki eivät kuitenkaan jaksaneet sitä noudattaa. Eräs kyläläinen sai sakkoja laittoman viinan ("korpirojun") hallussapidosta ja toinen taas pahoinpitelystä, jossa siinäkin lienee alkoholilla ollut osuutensa.

Torpat olivat itsenäistymässä. Turun maanjako-oikeus kokoontui Pakkasella käsittelemään niitä itsenäistymisasioita, joissa isäntä ja torppari eivät päässeet yksimielisyyteen eikä vuokralautakunnan suosituskaan kelvannut.

Kun Pukara oli liitetty Mouhijärveen, siirrettiin Haukijärven kinkerialueeseen Tiipiän alue ja ne Heinijärven asumukset, joista oli Haukijärvelle lyhyempi matka kuin Heinijärvelle. Peltoniemessä pidettiin kiertokoulua.

Lopuksi kurkistus naapurikylän puolelle. Herttualaan perustettiin VPK, joka sittemmin vieraili sammutustehtävissä Haukijärvelläkin. Myös sen kesä- ja muut juhlat vetivät väkeä kylärajojen yli.

 

Hämeenkyrön Sanomat on aina silloin tällöin julkaissut uutisia 90 vuoden takaa. Haukijärveä koskevia juttuja ei ole montaa kertaa ollut joukossa. Korjataan asia nyt muutamassa blogiteksitissä. Kaikki tässä kerrotut tiedot ovat peräisin Hämeenkyrön Sanomista. Mitä siis kylässä tapahtui vuonna 1922, jolloin lehti alkoi ilmestyä?

Seurakunnallisissa ilmoituksissa oli mukana muutamia kyläläisiä. Maallisen matkansa päähän tulivat Taavetti Kivelä, Matti Huippula, Kustaava Mäensivu ja pienenä kuollut Antti Valkama. Avioliittoon kuulutettiin Lauri Vilhelm Mustasilta ja Aino Agaatta Virtanen, Väinö Salomäki ja Aina Jokinen sekä Niilo Jaakkola ja Iida Martta Linnusmäki. Lisäksi naimakirjan Mouhijärvellä avioitumista varten otti Vilho Mäkelä (Kivelä). Seurakunnasta muuttivat Hilma Martta Rajala Tampereelle ja Aina Keskinen Suoniemelle. Viimeksi mainittu lienee ollut Juho Vilhelm Keskisen leski.

Pikku-uutiset käsittelivät moninaisia asioita. Huutokauppoja pidettiin tuolloin ahkerasti. Sellainen oli Viitaniemessä ja Peltomaassa, lisäksi Teliniemessä pidettiin Poutalaa koskeva huutokauppa. Hugo Sillanpää tuli valituksi kirkkovaltuustoon. Arvi Heikkinen lunasti Peltomaan torpan itselleen. Karoliina Matintytär sai sukunimen Vuorenmaa, sukunimi kun piti kaikilla vuoden 1921 jälkeen oleman. Kiertokoulua pidettiin ainakin Yliviidanojan talossa. Jopa Sigrid Estlanderin ja Arvo Emil Antilan isorokkorokotuksesta tai paremminkin sen puuttumisesta muistutettiin lehdessä.

Sivusto toivottaa kaikille lukijoilleen aurinkoista pääsiäisaikaa tämän maatalouskerholehdestä peräisin olevan kuvan myötä.

Lue lisää...

Parin viikon takaiseen tekstiin maatalouskerholaisista on tullut hiukan lisätietoa. 30-luvun kerhoneuvojista on muistettu yksi. Hän oli kylässä asunut Pentti Kanerva, josta myöhemmin tuli puutarhuri. Tiettävästi hän tuolloin sai kerhosta lehtikuusentaimen, jonka istutti Koivulan pihaan. Puu kasvoi siinä pitkään.

40-luvun loppupuolella kerhoneuvojana toimi Kalli-niminen Kuustenlatvan koulun opettaja. Hänen aikanaan kaikilla Haukijärven kerholaisilla oli palstat Pakkasen maalla. Toisiaan kerholaiset tapasivat palstoilla ja retkillä. Taiteilija Emil Danielssonin Kivilinna Karkussa tuntuu olleen suosittu retkikohde. Sen muistavat sekä 30- että 40-luvulla kerhossa toimineet. Myös Selkeen maatalouskoetilalla käytiin. Lisäksi kerhossa muistetaan opitun säilömistä ja puuston iän selvittämistä. Eräs entinen kyläläinen kertoo mehupullon etiketin paikkaa määritetyn tulitikkulaatikon avulla. Tarkkaa hommaa!

Lopuksi ihailemme vielä kerholehteä. Kevään kunniaksi runo "Auringon paiste".

Lue lisää...

Tällä kertaa jatketaan Väinö Lehtisen albumin parissa. Nostan esiin kuvan, jossa kaksi naista nojaa kesäisissä tunnelmissa koivuun. Todennäköisesti heillä on jokin kytkentä Pakkaseen.

Lue lisää...

Oikeanpuoleisen on joku kuvaa katselleista arvellut olevan Mirja Rantanen. Toinenkin henkilöistä vaikutti tunnistajasta tutulta, mutta nimi ei tullut mieleen. Jos kuvassa on Mirja Rantanen, voi sen ajoittaa 40-luvun loppuvuosiin. Asutkin sopinevat ajankohtaan.

Onko siis kuvassa Mirja Rantanen? Ja kuka on toinen henkilö? Tunnistustehtävän ei pitäisi olla ihan mahdoton. 40-luvun lopun ja 50-luvun alun muistavia on lukijoissakin sentään kai joitakin. Tunnistuksia voi lähettää alla olevan kommenttilomakkeen kautta.

Seuraavalla kerralla palaamme taas maatalouskerholehden pariin.

Lisätietoja